Ero sivun ”Andrej Hlinka” versioiden välillä

30 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
p
tark., typo
p (korjataan vuonanit)
p (tark., typo)
[[Itävalta-Unkari]]n valtakunnan hajotessa vuonna 1918 Hlinka asettui tukemaan [[Tšekit|tšekkien]] ja slovakkien yhdistämistä samaan valtioon. Hän kuitenkin pettyi pian Tšekkoslovakiaan ja laati vuonna 1919 [[Pariisin rauhankonferenssi]]a varten muistion, jossa ehdotti Slovakialle kansanäänestystä itsenäisyydestä. Vuoteen 1922 mennessä hän ajoi puolueensa oppositioon [[Praha]]n hallitusta vastaan ja syytti tšekkejä autonomian riistämisestä Slovakialta. Eräiden hallinnollisten muutosten jälkeen Hlinka omaksui maltillisemman kannan ja salli 1927 puoluettaan edustaneen [[Jozef Tiso]]n osallistumisen Tšekkoslovakian hallitukseen. Puolue kuitenkin palasi oppositioon vuonna 1929 sen jälkeen kun sen johtomiehiin kuulunut [[Béla Tuka]] oli tuomittu maanpetoksesta Unkarin agentiksi väitettynä. 1930-luvulla Hlinkan puolue teki yhteistyötä Tšekkoslovakian muiden separatististen vähemmistökansallisuuksien, unkarilaisten ja [[Sudeettisaksalaiset|sudeettisaksalaisten]] kanssa.<ref name="brit" />
 
Hlinkan kuoltua elokuussa 1938 Josef Tiso seurasi häntä HSLS:n johdossa. Saman vuoden lokakuussa Tšekkoslovakian hallitus joutui [[Sudeettialueiden kriisi]]n seurauksena myöntämään Slovakialle autonomian. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana Tiso johti [[natsi-Saksa]]n luomaa [[Slovakian tasavalta (1939–1945)|Slovakian nukkevaltiota]], jossa Hlinkaa kunnioitettiin kansallissankarina. KommunistienSodan jälkeisenä kommunistien vallan aikana Hlinka julistettiin fasisitiksifasistiksi, mutta uudelleen itsenäistyneessä Slovakiassa hänestä on jälleen tehty kunnioitettu hahmo. Hänen kuvansa oli vuosina 1993–2009 Slovakiassa käytössä olleessa tuhannen [[Slovakian koruna|korunan]] setelissä.
 
==Lähteet==