Avaa päävalikko

Muutokset

308 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[[Kuva:Suomen asutus keskiajan alussa.png|thumb|200px|Muun muassa maanviljelyn ja kiinteän asutuksen jättämät merkit antavat kuvan suomalaisiin samaistetun väestön asuinseuduista keskiajan alussa noin vuonna [[1150]]. Niiden ulkopuolella asui lappalaisiksi kutsuttua pyyntiväestöä, joita on arkeologian keinoin vaikeampi sijoittaa kartalle.]]
 
'''Lappalainen'''-nimitystä käytettiin entisaikaan, ainakin keskiajalta lähtien, sisä-Suomen ja yleisemmin [[Fennoskandia]]n maanviljelysalueiden ulkopuolella asuneesta, liikkuvaa pyyntikulttuuria harjoittaneesta väestöstä. Näitä lappalaisia on asunut jopa [[Etelä-Suomi|Etelä-Suomessa]] ja [[Ruotsi]]ssa [[limes norrlandicus|havumetsävyöhykkeen etelärajalla]] asti. Nimitys lappalainen on perinteisesti yhdistetty [[saamelaiset|saamelaisiin]]. Nykyisinkin saamelaisia kutsutaan joskus lappalaisiksi, vaikka monet pitävät nimitystä loukkaavana. Ei kuitenkaan ole varmaa, että kansanperinteen ja vanhojen kirjallisten lähteiden tuntemilla lappalaisilla olisi viitattu aina nimenomaan saamelaisten esi-isiin. Historiantutkija [[Jukka Korpela (historioitsija)|Jukka Korpelan]] mukaan keskiajan kirjallisissa lähteissä "lappalaiset" oli yleisnimitys erämaaseutujen asukkaille, jotka eivät todellisuudessa olleet kielellisesti, kulttuurisesti tai elinkeinoiltaan yhdenmukaista joukkoa. Kysymys on kuitenkin mutkikas, sillä saamen kieleen palautuvaa paikannimistöä voidaan toisaalta osoittaa Etelä-Suomestakin. Myös saamen kielestä peräisin olevia lainasanoja on Ante Aikion tutkimusten mukaan Oulujoen eteläpuolella puhutuissa suomen murteissa suuri määrä todistamassa saamen kielen ja saamelaisten läsnäolosta Keski- ja Etelä-Suomessa. Lappi/lappalainen on ainoa nimitys, joka on Suomessa riittävän laajalti tunnettu sopiakseen muinaisten saamelaisten nimitykseksi. Sanan merkityksen hämärtyminen liittyneekin vasta siihen aikatasoon, kun suomalaisheimot keskiajalla levisivät pohjoiseen päin assimiloiden itseensä näitä lappalaisia.
 
Sana [[Lappi]] saattoi alun perin tarkoittaa lähinnä syrjäisessä sisämaassa olevaa paikkaa. Samaan tapaan kutsuttiin terän syrjää ''lappeeksi''. Syrjäinen Lappi oli keskeisen [[rintamaa]]n vastakohta. Yhteisöt saattoivat kutsua [[erämaa|erämaiksi]] niitä Lapin alueita, jotka olivat yhteisön vakiintunutta eränkäyntialuetta. Kuitenkaan sanat ''lappi'' ja ''lappea'' eivät ole minkäänlaisessa luonnollisessa johtosuhteessa toisiinsa - suomen kielessä ei ole johdinaineksia, joiden perusteella sanat voisivat liittyä toisiinsa. Siksi onkin perusteltu lappi-sanan ja nimityksen skandinaavista laina-alkuperää (< muinaisruotsin ''lappir,'' joka'' ''olisi puolestaan käännös saamelaisten harvinaisesta omakielisestä nimityksestä).<ref>Häkkinen, Jaakko 2008: Keitä olivat lappalaiset? http://www.elisanet.fi/alkupera/Lappalaiset.html</ref>
241

muokkausta