Ero sivun ”Paasto” versioiden välillä

Paaston aikana nälkiintyvä elimistö käyttää energialähteinään aluksi maksan [[glykogeeni]]varastoja, jotka riittävät pariksi päiväksi korkeintaan energialähteenä. Tämän jälkeen alkaa glukoosin muodostus uudelleen valkuaisaineiden aminohapoista sekä maitohapoista ja rasvojen glyserolista. Pääasiallisesti kuitenkin vararavintona on elimistön rasva. Rasvojen loputtua valkuaisaineet pilkkoutuvat nopeasti, ja ihminen kuolee. Jos rasvasolut ovat suurikokoisia, on laihduttaminen helppoa. Jos taas rasvasoluja on runsaasti lukumäärältään laihduttaminen onnistuu vain nälkiinnyttämällä rasvasoluja. Riskinä on, että paino palaa ennalleen. Liikunnan lisääminen, syömisen vähentäminen ja niukkaenerginen ravinto runsaskuituisena ruokavaliollisesti pitää painon kurissa. Kun paasto jatkuu pidempään, keho alkaa ensin tuottaa hermostoa varten [[ketoni]]yhdisteitä rasvasta ja lopulta keho alkaa hajottaa [[lihas|lihasten]] [[proteiini]]a energianlähteeksi. Valkuaisaineet ovat kaikkein tärkeimmäntärkeimmät elimistölle eikä ylimääräisiä varastoja ole. Tämä johtaa turvotuksiin valkuaisaineiden puuttuessa sekä marasmiin, jolloin puutetta on ollut kaikista ravintoaineista (luuta ja nahkaa). Hypotalamuksen nälkä- ja kylläisyysalueiden toiminta pitää kehonpainon yleensä samana. Hypotalamus toimii rasvamäärän säätelijänä. (Ihmisen fysiologia ja anatomia)