'''Nuorempi roomalainen rautakausi''' tarkoittaa SuomenPohjoismaiden esihistoriassa noin vuosia 200–400 jaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/hi/hi5/1._suomen_esihistoria/15_rautakausi?C:D=hNkq.gXQr&m:selres=hNkq.gXQr | Nimeke = Rautakausi| Tekijä = Minna Helminen| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otavan Opisto| Viitattu = 23.7.2012 | Kieli = }}</ref> [[Rooman valtakunta]] heikkeneeheikkeni tällöin, mutta onse oli yhä voimatekijä, jonka vaikutus ulottuuulottui voimakkaana Itämerelle saakka. Aikakausi onoli sotaisa ja kuohuva. Esimerkiksi [[Tanska]]n alueenalueelta tehdyt kuuluisat sotasaalislöydöt kertovat kiivaistakovista taisteluista SkandinavianPohjoismaiden alueellamuodostumassa muodostuvienolleiden, aikaisempaa hierarkkisempienkiinteämpien yhteiskuntien välillä.
== Nuorempi roomalainen rautakausi Suomessa ==
Arkeologisia löytöjä tunnetaan lähinnä [[Uusimaa|Uudenmaan]], [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomen]] ja [[Etelä-Pohjanmaa]]n rannikon läheisiltä seuduilta, joillajoissa metalliesineitä (aseita ja koruja) laitettiin hautoihin. Hautalöytöjä tunnetaan myös [[Pirkanmaa]]lta, [[Kanta-Häme|Kanta-]] ja [[Päijät-Häme]]estä, [[Keski-Pohjanmaa]]lta ja jopa [[Keski-Suomi|Keski-Suomesta]] ([[Viitasaari]]). Oululaiset arkeologit ovat 1980-luvulta lähtien löytäneet kalmistoja (hautapaikkoja) myös Perämeren rannikoilta ([[Oulu]]n Kaakkuri, [[Raahe]]n [[saloinen|(Saloisten)]] [[Tervakankaan kalmisto|Tervakangas]], [[Tornio]]n Rakanmäki). Muissakin maan osissa asuinpaikkalöydöt kertovat asutuksesta (mm. Luukonsaaren keramiikka [[Järvi-Suomi|Järvi-Suomessa]]).
Suomen rannikkojen väestö ylläpitääylläpiti yhteyksiä sekä [[Skandinavia]]an että [[Baltia]]an, minkä lisäksi joitakin esineitä saapuusaapui myös Keski-[[Venäjä]]n suomensukuisten väestöjen asuinalueilta.
Rikkaat hautalöydöt mm. [[Laitila]]n Soukaisissa ja [[Salo]]n (ent. Uskela) Ketohaassa kertovat jonkinlaisen yhteiskunnallisen "yläluokan" muodostumisesta. Soukaisten röykkiöhaudassaröykkiöhaudasta olilöytyi kaksi rinnakkaista kiviarkkua, joista toinen sisälsi keihäänkärkiparin. Rikkaammassa kiviarkussa oli keihäänkärkipari, kilpi, miekka hopeahelaisessa tupessa sekä lasinen juomasarvi ja pronssisanko, jotka oli valmistettu Rooman valtakunnan alueella. Professorit [[Ella Kivikoski]] ja [[Unto Salo]] ovat tulkinneet hautojen kuuluvan Gotlannista tulleelle mahtimiehelle, jopa "ruhtinaalle", ja tämän aseenkantajalle. Arkeologi Christian Carpelan puolestaan on nähnyt haudassa myös paikallisia piirteitä ja pitänyt sitä todisteena moneen eri suuntaan ulottuvista yhteyksistä. Ketohaan röykkiöhaudasta tunnetaan kultaisen kaularenkaan kappaleita, jotka viittaavat korkean tason yhteyksiin Skandinaviaan. [[Nousiainen|Nousiaisista]] on jo 1700-luvulla löydetty kuuluisa kultainen kaularengas, jota säilytetään Tukholmassa.