Ero sivun ”Autismikirjo” versioiden välillä

'''Autismin kirjolla''' eli '''autismin spektrillä''' viitataan laaja-alaisiin kehityshäiriöihin (Pervasive Developmental Disorders, PDD), joka on yhteisnimitys [[Aspergerin oireyhtymä|Aspergerin]], [[Autismi|Kannerin]], [[Rettin oireyhtymä|Rettin]] ja [[Hellerin oireyhtymä|Hellerin oireyhtymille]], epätyypilliselle autismille sekä älylliseen kehitysvammaisuuteen ja kaavamaisiin liikkeisiin liittyvälle hyperaktiivisuusoireyhtymälle.

 

 

Lähes 80 prosenttia autismin kirjoon kuuluvista on henkilöitä, joilla on [[Aspergerin oireyhtymä]]. Loput 20 prosenttia koostuu lähinnä Kannerin autisteista, joista suurin osa on kehitysvammaisia tai heikkolahjaisia<ref>Kielinen M. (2005) Autism in Northern Finland; A perevalence, follow-up and descriptive study of children and adolescents with autistic disorder. Thesis. Acta Universitatis Ouluensis. Series Medica. Sivu 35. http://herkules.oulu.fi/isbn9514276221/isbn9514276221.pdf</ref>. Kannerin oireyhtymästä, johon liittyy älyllisesti normaali toimintakyky, käytetään nimitystä [[HFA|HFA (High Functioning Autism)]] eli hyvän toimintakyvyn autismi, joka suomennetaan yleensä lieväksi tai hyvätasoiseksi autismiksi.

 

==Esiintyvvyys==

Arviot autismin kirjon henkilöiden väestöosuudesta ovat vaihdelleet aiemmin noin 0,6:n ja 1,2 prosentin välillä<ref>Kielinen M. (2005) Autism in Northern Finland; A perevalence, follow-up and descriptive study of children and adolescents with autistic disorder. Thesis. Acta Universitatis Ouluensis. Series Medica.</ref><ref>Baird G, Simonoff E, Pickles A, Chandler S, Loucas T, Meldrum D, Charman T.: [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16844490 Prevalence of disorders of the autism spectrum in a population cohort of children in South Thames: the Special Needs and Autism Project (SNAP).] ''Lancet''. 2006 Jul 15;368(9531):210-5.</ref>, mutta vuonna 2011 valmistuneen Yalen and George Washingtonin yliopistojen julkaiseman laajan epidemiologisen tutkimuksen mukaan jopa 2,6 prosenttia väestöstä sijoittuisi autismin kirjolle<ref>Prevalence of Autism Spectrum Disorders in a Total Population Sample. American Journal of Psychiatry 168:904-912. September 2011. Young Shin Kim, Bennett L. Leventhal; Yun-Joo Koh; Eric Fombonne; Eugene Laska; Eun-Chung Lim, M.A.; Keun-Ah Cheon, M.D.; Soo-Jeong Kim; Young-Key Kim; HyunKyung Lee, M.A.; Dong-Ho Song; Roy Richard Grinker. http://ajp.psychiatryonline.org/article.aspx?volume=168&page=904</ref>. Miesten yliedustus olisi saman tutkimuksen mukaan 2,5-kertainen<ref>Prevalence of Autism Spectrum Disorders in a Total Population Sample. American Journal of Psychiatry 168:904-912. September 2011. Young Shin Kim, Bennett L. Leventhal; Yun-Joo Koh; Eric Fombonne; Eugene Laska; Eun-Chung Lim, M.A.; Keun-Ah Cheon, M.D.; Soo-Jeong Kim; Young-Key Kim; HyunKyung Lee, M.A.; Dong-Ho Song; Roy Richard Grinker. http://ajp.psychiatryonline.org/article.aspx?volume=168&page=904</ref>. Arviolta vain noin kolmanneksella autismin kirjolaisista on virallinen diagnoosi<ref>Prevalence of Autism Spectrum Disorders in a Total Population Sample. American Journal of Psychiatry 168:904-912. September 2011. Young Shin Kim, Bennett L. Leventhal; Yun-Joo Koh; Eric Fombonne; Eugene Laska; Eun-Chung Lim, M.A.; Keun-Ah Cheon, M.D.; Soo-Jeong Kim; Young-Key Kim; HyunKyung Lee, M.A.; Dong-Ho Song; Roy Richard Grinker. http://ajp.psychiatryonline.org/article.aspx?volume=168&page=904</ref>. Suomessa olisi edellä mainittujen lukujen valossa 43-141 000 autismin kirjolaista.

 

 

==Autismin kirjon geneettinen ja fysiologinen pohja==

Autismin kirjon tilojen katsotaan yleensä johtuvan perimästä. Uudempi tutkimus on osoittanut, että myös raskaudenaikaisillä ympäristötekijöillä<ref>Genetic Heritability and Shared Environmental Factors Among Twin Pairs With Autism. Archives of General Psychiatry 2011; 68(11): 1095-1102. Lisa Croen Judy Grether, Claire Lajonchere Janet Miller, Joachim Hallmayer Linda Lotspeich, Neil Risch. http://archpsyc.jamanetwork.com/article.aspx?articleid=1107328 </ref> ja kromosomeissa taikka geeneissä tapahtuneilla mutaatioilla on toisinaan merkitystä.

 

 

==Historiaa==

Venäläinen neurologi [[Grunja Jefimovna Suhareva]] (1891–1981) julkaisi vuonna 1926 ensimmäisen tieteellisen autismin kirjon henkilöitä esittelevän tutkimuksen<ref>{{kirjaviite|Tekijä=Nieminen-von Wendt, Taina | Vuosi=2004| Nimike= On the origins and diagnosis of asperger syndrome: a clinical, neuroimaging and genetic study |Selite= Väitöskirja| Julkaisija= Helsingin yliopisto| www=http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/laa/kliin/vk/nieminen-wendt/ | Kieli={{en}}}} — G. E. Ssucharewa 1926: [http://content.karger.com/produktedb/produkte.asp?doi=316609 Die schizoiden Psychopathien im Kindesalter.] ''Monatsschrift für Psychiatrie und Neurologie'' 60:235-261. </ref>. Suharevan artikkeli käsitteli tapauksia, jotka luokiteltaisiin nykyisin [[Aspergerin syndrooma|aspergereiksi]].

 

 

==Autismikirjon alatyypit ICD-10 mukaan==

===F84 Laaja-alaiset kehityshäiriöt===

'''F84.0'''

 

==Vanhentuneita käsityksiä autismin kirjon syntymekanismeista==

Aspergerin ja Kannerin oireyhtymien on joskus epäilty johtuvan rokotteiden apuaineena käytetystä elohopeasta. Institute of Medicine on kuitenkin julkaissut kolme kattavaa tutkimusyhteenvetoa. Jokaisessa näistä metatutkimuksista päädyttiin siihen johtopäätökseen, että rokotteet ovat tässä suhteessa turvallisia.<ref>Laaja-alaisten kehityshäiriöiden varhaisten merkkien jäljillä. Terve.fi-sivusto 8.10.2008.

http://www.terve.fi/terveyden-abc/laaja-alaisten-kehityshairioiden-varhaisten-merkkien-jaljilla

 

==Diagnosointi==

Autismin kirjon oireyhtymät diagnosoidaan yleensä lapsena<ref>[http://bmj.bmjjournals.com/cgi/content/full/312/7027/327 Wing, Lorna (1997) Autistic spectrum disorders. BMJ.]</ref><ref>Wing, Lorna (1997) Syndromes of Autism and Atypical Development. Teoksessa D. J. Cohen & F. R.Volkmar (toim.) Handbook of Autism and Pervasive Developmental Disorders. Wiley. New York</ref>. Jos lapsella ilmenee jo ennen kolmen vuoden ikää poikkeavuutta leikeissä taikka kielellisessä tai sosiaalisessa kehityksessä tai jos autistisia piirteitä omaavan lapsen kognitiivinen kehitys on merkittävästi viivästynyttä, diagnoosikriteeristön mukaiseksi diagnoosiksi tulee [[varhaislapsuuden autismi]]<ref>OCD 10. Diagnostiset kriteerit.</ref>. Muissa tapauksissa diagnoosiksi tulee yleensä [[Aspergerin oireyhtymä]].

 

 

==Vuorovaikutusongelmat==

Autismin kirjolaiset kokevat sosiaaliset vuorovaikutustilanteet tyypillisesti vaativiksi ja kuormittaviksi. Yritykset muuttaa itselle luontaista käyttäytymistä kulttuurisesti hyväksytymmäksi esimerkiksi ylläpitämällä tiivistä katsekontaktia keskustelukumppanin kanssa saattavat vielä moninkertaistaa vuorovaikutuksen aiheuttaman stressin.

 

 

== Autismin kirjon vahvuuksista ==

Autismin kirjoon erikoistunut englantilainen psykologi Tony Attwood on todennut seuraavaa:

 

 

== Ravinnon merkitys ==

Tutkimusten mukaan autismin kirjon oireita voidaan helpottaa sopivalla ravinnolla kuten [[Omega-3]]- ja omega-6-[[rasvahapot|rasvahappoja]] sisältävillä kasvisöljyillä<ref>[http://www.vitacom.fi/UserFiles/Files/aleksandran_artikkeli_rasvat.pdf Alex Richardso: Ravinnon merkitys ADHD:ssa, dysleksiassa, dyspraksiassa ja autistisessa oireyhtymässä - Voivatko rasvahapot auttaa?]</ref>.

 

==Kuntoutuksesta==

Autismin kirjon oireyhtymiin ei ole olemassa toimivaa lääkehoitoa<ref>Autism Spectrum Disorders in adults living in households throughout England Report from the Adult Psychiatric Morbidity Survey 2007. Brugha T, McManus S, Meltzer H, Smith J, Scott FJ, Purdon S, Harris J, Bankart J. Sivu 21. http://www.ic.nhs.uk/statistics-and-data-collections/mental-health/mental-health-surveys/autism-spectrum-disorders-in-adults-living-in-households-throughout-england--report-from-the-adult-psychiatric-morbidity-survey-2007</ref>.<ref>Gillberg C. (1999) Nörtti, nero vai normaali. Atena. Jyväskylä </ref>

 

 

===Laitoshoito vai avohoito===

Laaja-alaisten kehityshäiriöiden syyksi epäillään toisinaan myös kasvatusta ja lapsen elinolosuhteita, ravitsemusta sekä myrkkyjä ja lisäaineita sekä rokotteita. Välillä esitetään myös, että autismin kirjon piirteet ovat yleisinhimillisiä ja vanhemmat vain yrittävät hyötyä hankkimalla diagnoosin lapselleen. Autismin kirjon häiriöitä kutsuttiin ennen "lapsuusiän psykoosiksi"<ref name="Aila Halme 1994">Aila Halme: Tulevaisuuden tavoitteita. Autismi-lehti 1-2/1994.</ref>. Edelleenkin psykodynaamisen koulukunnan mukaan kuntoutukseksi sopii [[psykoanalyysi]], joka on kuitenkin todettu useassa tutkimuksessa hyödyttömäksi ja jopa haitalliseksi. Autismin kirjon tiloihin ei ole olemassa hoiotoja, mutta jotku kokevat, että he ovat löytäneet [[Kognitiivinen psykoterapia|kognitiivinen psykoterapia]] sen sijaan sopii paremmin, .{{lähde}}

 

 

==Opetuksesta==

Koulussa autismin kirjon piirteet näkyvät usein siinä, että oppija on oman tiensä kulkija. Hän ei toimi niin kuin yleensä odottaisi ikäistensä tekevän. Lapsi saattaa esimerkiksi ymmärtää ohjeet väärin ja usein konkreettisella tavalla, mikä saattaa johtaa omaperäisiin ratkaisuihin. Huomatessaan toimivansa ”väärin” lapselle voi syntyä epävarmuutta.

 

 

==Autismin kirjolaiset työelämässä==

Vuonna 2004 perustettu tanskalainen insinöörialan henkilöstöyritys [[Specialisterne]] on erikoistunut autismin kirjon työntekijöihin<ref>Thorkil Sonne: Recruit Autistics. Drake Bennett, WIRED MAGAZINE 09.21.2009. http://www.wired.com/techbiz/people/magazine/17-10/ff_smartlist_sonne</ref>. Specialisterne tarjoaa asiakasfirmoilleen henkilökuntaa, joka on tuottavampaa ja tekee 90 prosenttia vähemmän virheitä kuin neurotyypilliset työntekijät<ref>Better, faster... and no office politics: the company with the autistic specialists. http://www.independent.co.uk/life-style/health-and-families/features/better-faster-and-no-office-politics-the-company-with-the-autistic-specialists-1693057.html</ref>.

 

 

==Autismin kirjo populaarikulttuurissa==

Populaarikulttuurissa on käsitelty yhä enenevässä määrin autismin kirjoa. Ensimmäinen elokuva, jossa esiintyi selvästi autistinen henkilö oli [[Sademies]]. Elokuvan kehitysvammanen nimihenkilö omasi kehitysvammastaan huolimatta ilmiömäisen nopean päässälaskutaidon. Elokuvan käsikirjoittajaa inspiroinut Kim Peek ei omannut todellisuudessa matemaattisia lahjoja, mutta hänen muistinsa ja kykynsä hahmottaa visuaalisia kokonaisuuksia ja musiikkia olivat täysin ylivertaiset. Vaikka Peekin käyttäytymisessä olikin paljon autistisia piirteitä<ref name = "Weber2009">Weber B (26 December 2009). [http://www.nytimes.com/2009/12/27/us/27peek.html?_r=1 "Kim Peek, inspiration for 'Rain Man,' dies at 58"]. ''[[The New York Times]]''. Retrieved 08 January, 2010.</ref>, hän ei ollut autismin kirjolla, vaan hänen poikkeavuutensa liittyivät synnynnäistä aivojen epämuodostumaa aiheuttavaan FG-syndroomaan<ref>Opitz JM, Smith JF, Santoro L (September 2008). "The FG syndromes (Online Mendelian Inheritance in Man 305450): perspective in 2008". Adv Pediatr 55 (1): 123–70. </ref>.

 

* [[Neuropsykologia]]

* [[Neuropsykiatria]]

 

{{Viitteet|sarakkeet}}

 

 

{{Autismin kirjo}}

{{Metatieto}}

[[Luokka:Autismi]]