Ero sivun ”Irja Seurujärvi-Kari” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
p w |
||
Rivi 7:
Helsingin yliopiston saamen kielen ja kulttuurin lehtorina (1986-) Seurujärvi-Kari on kehittänyt ja johtanut vuodesta 1993 uudenlaista monitieteistä saamentutkimusta. Saamentutkimus sisältyy laajempaan kansainväliseen alkuperäiskansojen tutkimukseen (''indigenous studies''). Helsingin yliopistossa saamentutkimuksen oppiaine voi olla kandidaattitutkinnon pääaineena ja erikoistumisvaihtoehtona filosofian maisterin tutkinnossa (suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen saamen linja). Oppiaineen opinnot käsittelevät saamelaisia, saamen kieltä, kulttuuria ja historiaa monen tieteenalan näkökulmasta. Opintokokonaisuudessa saamelaiskieliä tarkastellaan niin vähemmistö- ja alkuperäiskansakielinä kuin suomalaisugrilaisen kieliperheen jäseninä.
Seurujärvi-Kari sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2006 yhdessä [[Ulla-Maija Forsberg|Ulla-Maija Forsbergin]] ja Risto Pulkkisen kanssa toimitetusta kirjasta [[Saamelaiskulttuurin ensyklopedia|''The Saami – A Cultural Encyclopedia'']], joka on ensimmäinen englanninkielinen yleistajuinen yleisteos saamelaisista. Helsingin yliopistossa saamentutkimuksen opintokokonaisuuden puitteissa hän on valmistanut yhdessä saamentutkimuksen tutkimusryhmän kanssa myös muita alan keskeisiä käsikirjoja, muun muassa ''Johdatus saamentutkimukseen'' (toim. Ulla-Maija Kulonen, Juha Pentikäinen ja Irja Seurujärvi-Kari, 1994), ''Essays on indigenous identity and rights'', toim. Ulla-Maija Kulonen ja Irja Seurujärvi-Kari, 1995), ''Beaivvi mánát'' (toim. Irja Seurujärvi-Kari, 2000) ja ''Saamentutkimus tänään'' (toim. Irja Seurujärvi-Kari, Petri Halinen ja Risto Pulkkinen, 2011). Lisäksi Seurujärvi-Kari on valmistanut saamen kulttuurin ja kielen virtuaalista materiaalia, kuten saamen kielten sanastopankin<ref>http://www.helsinki.fi/~sugl_smi/senc/index.htm</ref>.
Seurujärvi-Kari toimi useita vuosia pääkaupunkiseudun saamelaisyhdistyksen, [[City-Sámit Ry|City-Sámit Ry:n]], puheenjohtajana. Seurujärvi-Kari on Etelä-Suomen saamelais- ja alkuperäiskansa-asioista vastaava, jäsen monissa kansainvälisissä alkuperäiskansojen toimielimissä ja Minority Rights –vähemmistöoikeusjärjestön jäsen. Seurujärvi-Kari toimi Saamelaisvaltuuskunnan jäsenenä 1980-1995 ja [[Saamelaiskäräjät|Saamelaiskäräjien]] jäsenenä 1996-2011 sekä saamelaiskäräjien I varapuheenjohtajana 1996-2004 ja 2008-2011 ja kielineuvoston jäsenenä monia kausia. Kielineuvoston puheenjohtajana (2000-2004) hän johti saamen kielilain uudistamistyötä. Kansainvälisiä saamelaisasioita koordinoivassa Saamelaisneuvostossa hän toimi vuosina 1986-1996 ja sen puheenjohtajana 1988 ja 1992. Siinä roolissa hän johti Helsingissä vuonna 1992 pidettyä Saamelaiskonferenssia. Pohjoismaisessa kielilautakunnassa hän toimi kaksi nelisvuotiskautta. Saamelaiskäräjien varapuheenjohtajan ominaisuudessa hän oli perustamassa saamelaiskäräjien yhteisen tomielimen, Saamelaisten parlamentaarista neuvoston 2000. 1990-luvulla hän toimi lisäksi EBLUL:ssa (Euroepan Bureau for Lesser Used Languages) edistäen saamelaisten eurooppalaisia yhteyksiä. Seurujärvi-Kari on istunut useissa kansallisissa ja pohjoismaisissa komiteoissa, kuten Pohjoismaiden saamelaissopimusta ratifiointia valmistelevissa työryhmissä 2008-2011. Seurujärvi-Kari toimi Suomen valtion nimittämänä edustajana Euroopan neuvoston eurooppalaisen vähemmistökieliperuskirjan [http://www.coe.int/t/dg4/education/minlang/default_en.asp ECRML asiantuntijakomiteassa] 2004-2010.
| |||