Ero sivun ”Tanskan valtaus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix +kh. |
p järj. |
||
Rivi 24:
==Taustaa==
=== Saksan hyökkäyssuunnitelma ===
Saksan sodanjohdon hyökkäyssuunnitelma Tanskaan (Weserübung Süd) sisältyi suurempaan kokonaisuuteen [[operaatio Weserübung]], joka sisälsi myös samanaikaisen [[taistelu Norjasta|Norjan valtaamisen]]. Hyökkäysten tarkoituksena oli [[Ruotsi]]n rautamalmitoimitusten jatkuvuuden takaaminen [[Narvik]]in satamasta. Norjan miehittämiseksi [[Luftwaffe (Wehrmacht)|Saksan ilmavoimien]] [[ilmaherruus|ilmaherruutta]] pidettiin tärkeänä, ja ilmaherruuden saavuttamiseksi [[Aalborgin lentoasema|Aalborgin lentokenttä]] piti saada ilmavoimien käyttöön. Samalla Saksan ilmapuolustuksen pohjoisrajaa saatiin siirrettyä pohjoisemmaksi. Lisäksi Norjan vuonot takaisivat [[Kriegsmarine|Saksan laivaston]] [[sukellusvene]]ille runsaasti suojaisia tukikohtia ja [[Skagerrak]]in hallinta mahdollistaisi kotimaan satamien käytön.{{lähde}}
Ryhmä XXI julkaisi 20. maaliskuuta operaatiokäsky numero 1:n Tanskan miehittämistä varten, ja tämän jälkeen Weserübung Süd -suunnitelma muokattiin operaatiokäskyksi. [[Saksan XXXI armeijakunta]] täydensi käskyä 21. maaliskuuta ennen kuin se jaettiin joukoille. Armeijakuntaan kuuluivat [[Saksan 170. jalkaväkidivisioona|170. divisioona]], jonka rykmenteistä yksi oli varustettu kuorma-autoilla, [[Saksan 198. jalkaväkidivisioona|198. divisioona]], [[Saksan 11. panssaridivisioona|11. motorisoitu prikaati]], kolme motorisoitua konekivääripataljoonaa, kaksi raskasta kenttätykistöpatteria, kaksi panssarivaunukomppaniaa ja kolme panssarijunaa. Ilmavoimat liittivät osastoon laskuvarjokomppanian, moottoripyöräkomppanian ja kaksi ilmatorjuntakonekivääripataljoonaa.<ref>Ziemke, Earl F., s. 63.</ref>
=== Tanskan asevoimat ===▼
Vuonna 1937 Tanskan hallitus aloitti asevoimien modernisoinnin Saksan aiheuttaman uhan kasvaessa. Modernisoinnin yhteydessä perustettiin pääesikunta, kaksi divisioonaa ja aloitettiin [[Bornholm]]in varustaminen. Samoin ilma-ase järjestettiin uudelleen sekä luotiin ilmatorjunta-, pioneeri- ja kuljetusyksiköt. Divisiooniin kuuluneet joukot olivat todellisuudessa pieniä hallinnollisia yksiköitä, joiden tehtävänä oli kouluttaa vuosittain palveluksessa olevat 6 600 asevelvollista. Maavoimien tukena oli neljän laivueen muodostamat lentojoukot. Kaksi laivueista oli varustettu [[Gloster Gauntlet]]- ja [[Fokker D.XXI]] -hävittäjillä ja loput kaksi [[Fokker C.V]] -tiedustelukoneilla.<ref name="Dildy_23">Dildy, Douglas C., s. 23.</ref>▼
[[Tanskan laivasto]] oli sijoitettu Kööpenhaminaan, ja siihen kuului 1 500 miestä ja 58 alusta. Aluksista pääosa oli vanhentuneita, ja niistä merkittävimmät olivat kaksi [[rannikkopanssarilaiva]]a. Uusimmat alukset olivat 1930-luvun alussa valmistuneet kolme [[torpedovene]]ttä ja neljä [[sukellusvene]]ttä. Laivaston ilmavoimiin kuului kaksi laivuetta: Kööpenhaminaan sijoitettu [[Heinkel He 8]] -kellukekonein ja [[Avnø]]hön sijoitettu [[Hawker Nimrod]] Mk II -hävittäjin varustettu laivue.<ref name="Dildy_23"/>▼
== Hyökkäys ==
Rivi 76 ⟶ 83:
==Taistelujärjestys==
▲=== Tanskan asevoimat ===
▲[[Tiedosto:Heinkel HE 8 (HM.II).jpg|thumb|left|Tanskan ilmavoimien Heinkel He 8]]
▲Vuonna 1937 Tanskan hallitus aloitti asevoimien modernisoinnin Saksan aiheuttaman uhan kasvaessa. Modernisoinnin yhteydessä perustettiin pääesikunta, kaksi divisioonaa ja aloitettiin [[Bornholm]]in varustaminen. Samoin ilma-ase järjestettiin uudelleen sekä luotiin ilmatorjunta-, pioneeri- ja kuljetusyksiköt. Divisiooniin kuuluneet joukot olivat todellisuudessa pieniä hallinnollisia yksiköitä, joiden tehtävänä oli kouluttaa vuosittain palveluksessa olevat 6 600 asevelvollista. Maavoimien tukena oli neljän laivueen muodostamat lentojoukot. Kaksi laivueista oli varustettu [[Gloster Gauntlet]]- ja [[Fokker D.XXI]] -hävittäjillä ja loput kaksi [[Fokker C.V]] -tiedustelukoneilla.<ref name="Dildy_23">Dildy, Douglas C., s. 23.</ref>
▲[[Tanskan laivasto]] oli sijoitettu Kööpenhaminaan, ja siihen kuului 1 500 miestä ja 58 alusta. Aluksista pääosa oli vanhentuneita, ja niistä merkittävimmät olivat kaksi [[rannikkopanssarilaiva]]a. Uusimmat alukset olivat 1930-luvun alussa valmistuneet kolme [[torpedovene]]ttä ja neljä [[sukellusvene]]ttä. Laivaston ilmavoimiin kuului kaksi laivuetta: Kööpenhaminaan sijoitettu [[Heinkel He 8]] -kellukekonein ja [[Avnø]]hön sijoitettu [[Hawker Nimrod]] Mk II -hävittäjin varustettu laivue.<ref name="Dildy_23"/>
{{avattava|otsikko=Taistelujärjestys}}
=== Maavoimat ===
Rivi 169 ⟶ 170:
*[http://www.chakoten.dk/dan_army_090440_2a.html Dansk Militærhistorisk Selskab - Chakoten: The Danish Army on April 9th, 1940, Supplement to Part 2]{{en}}
*[http://www.chakoten.dk/dan_army_090440_3.html Dansk Militærhistorisk Selskab - Chakoten: The Danish Army on April 9th, 1940, Part 3] {{en}}
{{Toinen maailmansota}}
| |||