Ero sivun ”Euroopan alueiden komitea” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 102:
Pääsihteeristö muodostuu viidestä osastosta: hallinto- ja talousasiat; jäsenpalvelut ja kanslia; lausuntotyö; viestintä, lehdistö, tapahtumat sekä laaja-alaiset toimintalinjat ja verkostot. Tämän rakenteen puitteissa toimivat talousarvioon, henkilöstöasioihin, valiokuntatyöhön ja toimielinsuhteisiin keskittyvät yksiköt. Pääsihteeristöön kuuluvat lisäksi poliittisten ryhmien sihteeristöt sekä "sisäinen tarkastus" -yksikkö. Logistiikasta ja käännöstoimesta vastaavia osastoja hallinnoidaan yhteisesti [[Talous- ja sosiaalikomitea|Euroopan talous- ja sosiaalikomitean]] kanssa.
 
==Suomalaiset jäsenetedustajat==
Suomella on komiteassa yhdeksän edustajaa. He ovat: Laitilan kaupunginvaltuuston jäsen Pauliina Haijanen (KOK), [[Espoon kaupunginvaltuusto]]n jäsen Sirpa Hertell (vihr), Keravan kaupunginvaltuuston jäsen [[Anne Karjalainen]] (SDP), [[Kemin kaupunginvaltuusto]]n jäsen Veikko Kumpumäki (vas), [[Rovaniemen kaupunginvaltuusto]]n jäsen Antti Liikkanen (SDP), Kansliminister Ǻland Gun-Mari Lindholm (KOK), [[Espoon kaupunginvaltuusto]]n jäsen Markku Markkula (KOK), Lapinlahden kunnanvaltuuston jäsen [[Ossi Martikainen (poliitikko)|Ossi Martikainen]] (kesk), [[Ahvenanmaan maakuntapäivät|Ahvenanmaan maakuntapäivien]] jäsen [[Folke Sjölund]] (Liberalerna) sekä Säkylän kunnanvaltuuston jäsen Satu Tietari (kesk).
 
Varajäseniä ovat Seinäjoen kaupunginvaltuuston jäsen Markus Aaltonen (SDP), Nousiaisten kunnanvaltuuston jäsen Ilpo Haalisto (PerusS), [[Raasepori]]n kaupunginjohtaja Mårten Johansson (RKP), Nurmijärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Petri Kalmi (kesk), [[Ahvenanmaan maakuntahallitus|Ahvenanmaan maakuntahallituksen]] jäsen Britt Lundberg (Ål. center), [[Helsingin kaupunginvaltuusto]]n jäsen Hannele Luukkainen (KOK), Joensuun kaupunginvaltuuston jäsen [[Riitta Myller]] (SDP) sekä [[Jyväskylän kaupunginvaltuusto]]n jäsen Katja Sorri (kesk).
 
==Työskentely==
'''Lausunnot'''
 
Euroopan komissio, ministerineuvosto ja Euroopan parlamentti kuulevat alueiden komiteaa valmistellessaan lainsäädäntöä (direktiivejä, asetuksia jne.) aiheista, jotka vaikuttavat alue- ja paikallisyhteisöihin. Asiakirjojen luonnokset lähetetään asiasta vastaaville alueiden komitean valiokunnille. Sen jälkeen nimetään esittelijä, jonka tehtävänä on laatia aiheesta AK:n lausunto. AK:n valiokunnan on hyväksyttävä lausuntoluonnos ennen kuin sitä voidaan käsitellä täysistunnossa. Kun lausunto on hyväksytty täysistunnossa, se lähetetään tiedoksi kaikille Euroopan unionin toimielimille ja julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä.
 
'''Päätöslauselmat'''
 
Päätöslauselmissa AK voi ilmaista kantansa tärkeistä ajankohtaisaiheista. Myös AK:n poliittiset ryhmät voivat laatia päätöslauselmia.
 
'''Tutkimukset ja muut julkaisut'''
 
Alueiden komitea tuottaa tutkimuksia monista EU:n alue- ja paikallisulottuvuuteen liittyvistä aiheista (koulutuksesta, liikenteestä, sosiaalipolitiikasta, laajentumisesta jne.). Tutkimukset tehdään yhteistyössä komitean ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi AK laatii suurelle yleisölle ja alue- ja paikallistason vaikuttajille suunnattuja julkaisuja, joissa selostetaan komitean toimintaa ja ajankohtaisten poliittisten aiheiden käsittelyä.
 
'''Tapahtumat'''
 
AK on alueiden ja kuntien kohtaamispaikka. AK järjestää yhdessä paikallis- ja aluetason kumppaneiden ja muiden EU:n toimielinten kanssa konferensseja, seminaareja ja näyttelyjä. Kerran vuodessa järjestettävä alueiden ja kuntien teemaviikko (Open days) tuo AK:n tiloihin tuhansia osallistujia, jotka ottavat osaa vilkkaisiin keskusteluihin tai etsivät yhteistyökumppaneita erilaisiin hankkeisiin.
 
==Taustaa==
'''1992: [[Maastrichtin sopimus]]'''
EU:n johtajat päättävät perustaa alueiden komitean (AK), neuvoa-antavan elimen, jonka tehtävänä on saada alueiden ja kuntien ääni kuuluville EU:n päätöksentekoprosessissa sekä toimia suorana yhdyssiteenä Brysselin ja unionin kansalaisten välillä. Maastrichtin sopimuksessa määrätään, että Euroopan komission ja neuvoston on kuultava AK:ta keskeisissä aluepoliittisissa kysymyksissä. Jäsenvaltioiden hallitukset nimeävät AK:n jäsenet neljän vuoden toimikaudeksi. Komitea pitää ensimmäisen täysistuntonsa Brysselissä maaliskuussa 1994.
 
'''1995: [[Euroopan unionin laajentuminen|EU:n laajentuminen]]'''
Komitean jäsenluku kasvaa 189:stä 222:een, kun Itävalta, Ruotsi ja Suomi liittyvät Euroopan unionin jäseniksi.
 
'''1997: [[Amsterdamin sopimus]]'''
AK:n toimivaltuudet laajennetaan koskemaan noin kahta kolmasosaa EU:n säädösehdotuksista. Amsterdamin sopimus antaa myös Euroopan parlamentille mahdollisuuden pyytää komitealta lausuntoja.
 
'''2001: [[Nizzan sopimus]]'''
AK:n demokraattista legitiimiyttä vahvistetaan asettamalla vaatimus, että komitean jäsenten tulee olla vaaleilla valittuja luottamushenkilöitä tai poliittisessa vastuussa jollekin vaaleilla valitulle alueelliselle tai paikalliselle edustuselimelle. AK:n jäsenluvuksi määrätään enintään 350.
 
'''2002–2003: EU:n tulevaisuutta pohtiva valmistelukunta'''
AK:n jäsenet osallistuvat EU:n perustuslakisopimuksen laatimisesta vastanneen valmistelukunnan työskentelyyn. Sopimuksessa mainitaan erikseen paikallis- ja aluehallinnon rooli ja toimivaltuudet. Lisäksi AK:lle myönnetään oikeus nostaa kanne Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa, jos jossakin EU:n säädöksessä ei noudateta toissijaisuusperiaatetta.
 
'''Toukokuu 2004: EU:n laajentuminen'''
Alueiden komitean jäsenluku kasvaa 222:sta 317:ään kymmenen uuden jäsenvaltion liittyessä unioniin.
 
'''Helmikuu 2006: Uusi toimikausi'''
AK aloittaa uuden nelivuotisen toimikauden. Uuden toimikauden ensisijaisiin tavoitteisiin kuuluvat alue- ja paikallisviranomaisten roolin vahvistaminen kasvua ja työllisyyttä koskevan Lissabonin strategian mukaisesti, yhteenkuuluvuuden ja yhteisvastuun vahvistaminen sekä paikallisen Eurooppa-tiedotuskampanjan edistäminen EU:n tuomiseksi lähemmäs kansalaisia.
 
'''Tammikuu 2007: EU:n laajentuminen'''
AK:n jäsenluku kasvaa 317:stä 344:ään, kun Bulgaria ja Romania liittyvät unioniin.
 
'''Joulukuu 2007: [[Lissabonin sopimus]]'''
Lissabonin sopimuksessa vahvistetaan alueiden komitean oikeus vedota Euroopan unionin tuomioistuimeen oikeuksiensa sekä toissijaisuusperiaatteen turvaamiseksi – oikeus, jonka EU:n tulevaisuutta pohtiva valmistelukunta oli jo aiemmin tunnustanut. Uusi toimivaltuus lujittaa AK:n poliittista roolia ja antaa sille mahdollisuuden toimia aiempaa tehokkaammin paikallis- ja alueyhteisöjen hyväksi EU:n tasolla. Lissabonin sopimuksessa pidennetään komitean jäsenten toimikausi nelivuotisesta viiden vuoden mittaiseksi.
 
'''Heinäkuu 2013: EU:n laajentuminen'''
AK:n jäsenluku kasvaa 344:stä 353:ään, kun Kroatia liittyy unioniin.
 
==Aiheesta muualla==