Ero sivun ”Lauri Kristian Relander” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (käyttäjältä 84.34.14.25) ja palautettiin versio 13645754 käyttäjältä Pxos: nimi oli alunperin oikein
viite perheelle
Rivi 45:
 
== Tasavallan presidentti ==
Virkaan astuessaan Relander oli vasta 41-vuotias, eikä hänellä ollut kokemusta valtakunnan tason politiikasta. Vaikka Relander viihtyikin julkisuudessa ja oli hyvä esiintyjä, hänen itsetuntonsa oli heikko, ja hän loukkaantui helposti monista huhuista ja juoruista, joita hänestä levisi. Monet pitivät häntä liian kokemattomana presidentin virkaan. Entinen presidentti Ståhlbergkään ei arvostanut seuraajaansa, joka oli edeltäjänsä lähes täydellinen vastakohta. Ståhlberg oli ollut vahva vaikuttaja ja linjanvetäjä syrjässä julkisuudesta. Relander esiintyi mielellään kansalle, ja hänen monet päätöksensä olivat linjattomia, mihin hänen poliittiset vastustajansa helposti tarttuivat.<ref name="bio">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/628/ | Nimeke = Relander, Lauri Kristian (1883 - 1942) | Tekijä =Pietiäinen, Jukka-Pekka Pietiäinen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Kansallisbiografia | Ajankohta = 7.6.2000 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Viitattu = 418.911.2012 | Kieli = 2013}}</ref> Relanderia myös jatkuvasti verrattiin Ståhlbergiin.
 
[[Tiedosto:Relander sitting with book.jpg|thumb|255px|left|Relander rentoutumassa [[Kultaranta|Kultarannassa]].]]
Rivi 112:
 
== Perhe ==
Vuonna [[1901]] nuori ylioppilas Relander tapasi ensimmäisen kerran lihakauppiaan tyttären Signe Östermanin ([[1886]]–[[1962]]). Pari meni naimisiin viisivuonna vuotta myöhemmin1906 ja sai kaksi lasta, Maja-Lisan ([[1907]]–[[1990]]) ja Ragnarin ([[1910]]–[[1970]]).<ref name=bio/> Vuosina 1908-1917 perhe asui Vantaan Jokiniemeen valmistuneessa [[Metsäntutkimuslaitoksen kirjasto|Jugend-rakennuksessa]].
 
Vuonna [[1901]] nuori ylioppilas Relander tapasi ensimmäisen kerran lihakauppiaan tyttären Signe Östermanin ([[1886]]–[[1962]]). Pari meni naimisiin viisi vuotta myöhemmin ja sai kaksi lasta, Maja-Lisan ([[1907]]–[[1990]]) ja Ragnarin ([[1910]]–[[1970]]). Vuosina 1908-1917 perhe asui Vantaan Jokiniemeen valmistuneessa [[Metsäntutkimuslaitoksen kirjasto|Jugend-rakennuksessa]].
 
Signe Relander oli sivistynyt ja tyylikäs seurapiirinainen, joka hoiti maan ensimmäisen naisen tehtävät elegantisti. Suomenruotsalaisen Signen sanotaan osaltaan vaikuttaneen siihen, että Lauri Kr. Relander sai [[Suomen presidentinvaali 1925|presidentinvaalissa 1925]] myös [[Ruotsalainen kansanpuolue|RKP:n]] valitsijamiesten äänet.