Avaa päävalikko

Muutokset

621 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
mm. yksi liian huterasti lähteeseen liittyvä kohta sekä yksi lähteettömyys pois.
==Syntyjen merkitys==
{{TOCoikea}}
Muinaissuomalainen saattoi tarkasti tuntea ja muistaa monien [[luonnonilmiö]]iden, eläinten, aineiden ja asioiden syntykertomukset. Syntyjen suurin tuntija oli [[tietäjä]], hän saattoi tuntea salaisia kertomuksia, [[luotteet|luotteita]], joita ei saanut paljastaa kuin oppilaalle. Tietäjien uskottiin voivan muun muassa parantaa sairaita selvittämällä sairauden alkuperän, ja palauttamalla sairauden sinne mistä se on tullutkin. Tarinoissa suuret tietäjät osasivat ''syntyjä syviä, asioita ainoisia'', jotka olivat ilmeisesti merkittäviä maailman tai perusasioiden alkuperää koskevia tietoja. Tietäjä oli usein paitsi parantaja, myös [[runonlaulaja]], joka tunsi syntykertomuksia myös osana [[myyttinen kertomus|myyttisiä tarinoitaan]]. Taltioiduista loitsuista ja kertomuksista on saatu paljon tietoa siitä, millaisena muinaissuomalaiset maailman näkivät.
Muinaissuomalainen saattoi tarkasti tuntea ja muistaa monien [[luonnonilmiö]]iden, eläinten, aineiden ja asioiden syntykertomukset. Hänen maailmankuvassaan ne näyttäytyivät varteenotettavina tietoina, jotka osaltaan auttoivat selviytymään maailmassa.<ref> {{kirjaviite | Tekijä=Armstrong, Karen | Nimeke=Myyttien lyhyt historia | Selite=(Alkuteos: A short history of myth, 2005.) Suomentanut Marja Haapio. Myytti-sarja | Julkaisija=Helsinki: Tammi | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-31-2960-8}} </ref>
 
Syntyjen suurin tuntija oli [[tietäjä]], hän saattoi tuntea salaisia kertomuksia, [[luotteet|luotteita]], joita ei saanut paljastaa kuin oppilaalle. Tietäjien uskottiin voivan muun muassa parantaa sairaita selvittämällä sairauden alkuperän, ja palauttamalla sairauden sinne mistä se on tullutkin. Tarinoissa suuret tietäjät osasivat ''syntyjä syviä, asioita ainoisia'', jotka olivat ilmeisesti merkittäviä maailman tai perusasioiden alkuperää koskevia tietoja. Tietäjä oli usein paitsi parantaja, myös [[runonlaulaja]], joka tunsi syntykertomuksia myös osana [[myyttinen kertomus|myyttisiä tarinoitaan]]. Taltioiduista loitsuista ja kertomuksista on saatu paljon tietoa siitä, millaisena muinaissuomalaiset maailman näkivät.
 
Monien ilmiöiden kerrottiin syntyneen tarkoituksella. Toisaalta jotkut ilmiöt (kuten haava, pistosnuoli ja tuli) ovat kertomusten mukaan syntyneet vahingossa. Tietäjä saattoi loitsussaan vakuuttaa vaivan aiheuttajalle, että ihmistä satuttaessaan se toimii turhaan tai tarkoitustaan vastaan. Voitiin myös uhata, että jos vaivan syy ei korjaa tekosiaan, asiasta kerrotaan sen vanhemmille. Nykyajan ihmisestä uhkaus voi kuulostaa lievältä, mutta entisaikaan syvän pettymyksen aiheuttaminen vanhemmille oli pahimpia kuviteltavissa olevia asioita.
===Synty ja luonto===
 
Synty ei ole pelkästään sanallinen kertomus, vaan myös yliluonnollinen ilmiö tai ominaisuus, joka kuuluu kaikkeen olevaiseen samaan tapaan kuin myyttisesti uskottiin [[nimi|nimen]] kuuluvan. Asioita voitiin hallita myös lausumalla niiden nimi, ja siksi täytyi käyttää [[kiertoilmaus|kiertoilmauksia]], jos asioista haluttiin puhua vaikuttamatta niihin. Kaikkien asioiden syntyjä ei tunnettu, mutta silti kaikilla asioilla ajateltiin olevan syntynsä yhtä välttämättä kuin asioilla on nimet. Joissain loitsuissa tietäjä kerskaa kyllä tuntevansa kohteen synnyn, mutta ei kuitenkaan kerro kohteen alkuperästä. Joskus loihdinnan kohdetta käsketään etsimään itse oma syntynsä. Myös jokaisella ihmisyksilöllä oli oma syntynsä päätellen loitsuista, joissa synty rinnastettiin [[luonto (mytologia)|luonto]]on, ihmisen henkilökohtaiseen [[suojelushaltija]]an. Tämä synty-luonto oli selvästi [[henkiolento]], eikä sitä varmaankaan edes kuviteltu sanalliseksi kertomukseksi. Sananmukaisesti luonto tarkoittaa synnytettyä, joten on mahdollista, tosin vain arvelujen varassa, että luonto ja synty olisi rinnastettu yleisemminkin, muidenkin kuin ihmisten kohdalla. Monilla asioilla arveltiin olevan paitsi luonto, myös synty. {{Lähde|16. syyskuuta 2008}}
 
==Suomalaisen mytologian syntyjä==
[[Kuva:Quercus robur - leaves.jpg|thumb|200px|''Kenpä siitä oksan otti, se otti ikuisen onnen, kenpä siitä latvan taittoi, se taittoi ikuisen taian, kenpä lehvän leikkaeli, se leikkoi ikuisen lemmen...'' Maailmanpuusta on peräisin myös paljon hyvää. Tammi oli pyhä muun muassa itämerensuomalaisille ja germaaneille.]]
 
[[Pistos]] eli ampumatauti tarkoitti erilaisia sairauksia ja kohtauksia, joiden syyksi arveltiin [[noita|noidan]] tai muun pahan olennon ampuma näkymätön nuoli, kuten [[noidannuoli]] tai [[pistosnuoli]]. Nuolen vaarallisuus riippui siitä, mihin ruumiinosaan se osui. Päähän tai sydämeen osunut pistosnuoli saattoi aiheuttaa jopa kuolemantappaa. Pistoksen syntymän voidaan tulkita siis selittävän myös kuoleman alkuperän. Pistoksen syntyloitsua tarvittiin, kun haluttiin hoitaa pois ihmistä vaivaava pistos.
 
Loitsuissa ensimmäiset pistosnuolet tehtiin maailman [[alkuaika|alkuajan]] päätteeksi kaadetun [[iso tammi|ison tammen]], [[maailmanpuu]]n lastuista. Ison tammen kaato toi myös paljon hyvää. Taustalla saattoi olla myyttinen käsitys, että aseet tai sairaudet syntyivät samaan aikaan ja liittyvät samoihin kulttuurin edistysaskeliin kuin monet hyvää tuottavat asiat. Alussa oli ilmeisesti vallinnut monien uskontojen paratiisiin tai alkuaikaan verrattava rauhallinen ja onnellinen tila.
11 763

muokkausta