Ero sivun ”Koltat” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 26:
Koltat asuivat niin sanotulla [[koltanmaa]]lla, joka käsitti Suomen ja Norjan Lapin koillisimmat osat sekä Venäjällä Kuolan alueen luoteisosat. 1500-luvulla koltat kääntyivät ortodoksiseen uskontoon ja vanhat pakanalliset uskonnot hävisivät. [[Akkalansaame]] kehittyi omaan suuntaansa sen puhujien jouduttua Kantalahden luostarin piiriin, kun taas koltat joutuivat [[Petsamon luostari]]n piiriin. Nykyisin akkalansaamelaisia ei enää käsitetä koltiksi.
 
Koltat ovat käyneet keskustelua hallitsijoiden kanssa jo 1500-luvulla veronkantoon liittyvissä asioissa. [[Suonikylä]]n ja [[NuortijärviNuorttijärvi|Nuortijärven]] vastikään [[ortodoksisuus|ortodoksisuuteen]] kastetut koltat Lev Denisov ja Petruška Ivanov ovat valittaneet ensin ruotsalaisista verottajista, sittemmin erityisesti [[Kuolansuu]]n linnoituksen kauppiaasta [[Jakuško Zvjaga]]sta, joka on vienyt kohtuuttomia veroja väkivalloin ja kavaltanut niitä itselleen. Alueet ovat olleet Venäjän tsaarille merkityksellisiä, koska sekä [[Iivana Julma]], [[Boris Godunov]] että [[Vasili Šuiski]] ovat kirjallisesti reagoineet kolttien puolesta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Erno Paasilinna (toim.) | Nimeke = Valikoima Lapin-kuvauksia tuntureilta ja metsistä| Vuosi = 1985| Luku = Tsaarin ja suuriruhtinaan kirje Nuortijärven ja Suonikylän lappalaisille| Sivu = 21-22| Selite = suomennos J.J.Mikkola, Kolttakylän arkisto| Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY| Tunniste = ISBN 951-0-12719-1| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 17.11.2013 | Kieli = }}</ref>
 
[[Tarton rauha]]ssa [[1920]] kolttien asuinalue jakaantui kahtia. Osa jäi Suomen puolelle ja osa silloisen [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]], nykyisen [[Venäjä]]n puolelle. Raja vaaransi koko kolttien identiteetin perinteisen elinkeinojen, [[poronhoito|poronhoidon]], [[metsästys|metsästyksen]] ja [[kalastus|kalastuksen]] vaikeuduttua. Koltat jäivät Petsamon alueella pieneksi vähemistöksi suomalaisten alettua muuttaa alueelle. Vuonna 1926 heitä oli 1/4 Petsamon alueen asukkaista ja 1930 määrä oli laskenut 1/6:een.<ref>Tuija Saarinen Seppo Suhonen: ''Koltat, karjalaiset ja setukaiset'', SNELLMAN-INSTITUUTTI 1995</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Koltat