Ero sivun ”Koltat” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Historiaa: kh |
p →Historiaa: typo |
||
Rivi 26:
Koltat asuivat niin sanotulla [[koltanmaa]]lla, joka käsitti Suomen ja Norjan Lapin koillisimmat osat sekä Venäjällä Kuolan alueen luoteisosat. 1500-luvulla koltat kääntyivät ortodoksiseen uskontoon ja vanhat pakanalliset uskonnot hävisivät. [[Akkalansaame]] kehittyi omaan suuntaansa sen puhujien jouduttua Kantalahden luostarin piiriin, kun taas koltat joutuivat [[Petsamon luostari]]n piiriin. Nykyisin akkalansaamelaisia ei enää käsitetä koltiksi.
Koltat ovat käyneet keskustelua hallitsijoiden kanssa jo 1500-luvulla veronkantoon liittyvissä asioissa. [[Suonikylä]]n ja [[
[[Tarton rauha]]ssa [[1920]] kolttien asuinalue jakaantui kahtia. Osa jäi Suomen puolelle ja osa silloisen [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]], nykyisen [[Venäjä]]n puolelle. Raja vaaransi koko kolttien identiteetin perinteisen elinkeinojen, [[poronhoito|poronhoidon]], [[metsästys|metsästyksen]] ja [[kalastus|kalastuksen]] vaikeuduttua. Koltat jäivät Petsamon alueella pieneksi vähemistöksi suomalaisten alettua muuttaa alueelle. Vuonna 1926 heitä oli 1/4 Petsamon alueen asukkaista ja 1930 määrä oli laskenut 1/6:een.<ref>Tuija Saarinen Seppo Suhonen: ''Koltat, karjalaiset ja setukaiset'', SNELLMAN-INSTITUUTTI 1995</ref>
|