Ero sivun ”Mikael Obrenović” versioiden välillä

90 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
mainitaan myös seuraaja
(Ak: Uusi sivu: thumb|Mihailo Obrenović III. '''Mihailo Obrenović III''' (16. syyskuuta <small>(J: 4. syyskuuta)</small> 1...)
 
(mainitaan myös seuraaja)
Mihailo oli saanut länsimaisen koulutuksen ja osoittautui valistuneeksi hallitsijaksi, joka pyrki edistämään oikeusvaltion kehittämistä aiemman despoottisen hallinnon sijaan. Vuonna 1861 hyväksytty uusi perustuslaki toisaalta lisäsi ruhtinaan valtaoikeuksia ja vähitellen hänen hallintonsa muuttui itsevaltaisemmaksi. Mihailon valtakaudella perustettiin vakinainen asevelvollisuusarmeija (1861), valtion [[hypoteekkipankki]] (1862), Serbian oppineiden seura (1864) ja kansallisteatteri, sekä otettiin käyttöön oma valuutta (1868). Eurooppalaisten suurvaltojen tuella Mihailo onnistui vähitellen irrottamaan Serbian [[Ottomaanien valtakunta|Ottomaanien valtapiiristä]]. Vuonna 1867 turkkilaiset joutuivat luopumaan viimeisistä linnakkeistaan ja vetivät joukkonsa kokonaan pois Serbiasta. Mihailo pyrki myös yhdistämään [[eteläiset slaavit]] turkkilaisvastaiseksi Balkanin liitoksi, mutta tämä liitto hajosi pian hänen kuoltuaan.<ref name="brit" /><ref name="NFB" />
 
Ruhtinas Mihailo erosi ensimmäisestä vaimostaan Julia Hynuadista avioliiton lapsettomuuden vuoksi ja kihlautui Katarina Konstantinovićin kanssa. Mihailo salamurhattiin hänen ollessaan kävelyllä kihlatunsa kanssa [[Topčider]]in puistossa. Syyllisiksi epäiltiin kilpailevan [[Karađorđević]]in suvun kannattajia.<ref name="NFB" /> Uudeksi hallitsijaksi tuli Mihailon 13-vuotias serkunpoika [[Milan Obrenović IV|Milan]].
 
==Lähteet==