Ero sivun ”Maalämpö” versioiden välillä

1 merkki poistettu ,  8 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Maalämpö ja maalämpöpumput</ref>.
 
Auringon säteilyn tuottama maalämpö ulottuu Suomessa enintään 15 metrin syvyyteen<ref>[http://www.tem.fi/files/31269/Geoenergia.pdf Geoenergia] GTK</ref> ja siten laajasti Suomessa käytettyistäkäytetyistä porakaivoista saatava lämpö on alkuperältään pääosin [[geoterminen energia| geotermistä lämpöenergiaa]]. Suomen oloissa geoterminen lämpö tuottaa 6 - 10 asteen lämpötilan jo 200 m:n syvyydessä, riippuen kallioperän laadusta<ref>[http://www.ncdc.noaa.gov/paleo/borehole/eur.html Lämpövuo testatuissa porakaivoissa] GTK, I Kukkonen</ref><ref>[http://arkisto.gsf.fi/yst/Tiedonanto_44.pdf Lämpötiloja porakaivoissa 1985] GTK, I Kukkonen</ref>. GTK on suorittanut kattavia mittauksia suomen kallioperästä jo vuosikymmeniä.
 
Maalämpöjärjestelmällä tuota lämpöenergiaa voidaan käyttää rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen. [[Lämpöpumppu|Lämpöpumpun]] [[kompressori]]n avulla maaperästä saatu lämpöenergia siirretään lämmitysjärjestelmään ja lämpimään käyttöveteen. Maalämpö on [[Uusiutuva luonnonvara|uusiutuvaa energiaa]], jota voidaan taloudellisesti kannattavasti tuottaa hajautetusti pienissä rakennuskohtaisissa yksiköissä.<ref>[http://www.motiva.fi/fi/kirjasto/uusiutuvatenergialahteetsuomessa/maalampo/ Maalämpö] Motiva</ref> Järjestelmä on kuitenkin sitä kannattavampi mitä suurempi rakennus ja energiankulutus ovat. Maalämpöä käytetään lähinnä pientaloissa, mutta se soveltuu yhtä hyvin esimerkiksi liike- ja toimistorakennuksiin.
Rekisteröitymätön käyttäjä