Ero sivun ”Kuitia” versioiden välillä

43 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (Botti poisti 2 Wikidatan sivulle d:q1769109 siirrettyä kielilinkkiä)
Kuitia on rakennettu luonnonkivistä [[muuraus|muuraamalla]]. [[Tiili]]ä on käytetty ovien ja ikkunoiden pieliin sekä [[kellari]][[holvi|holveihin]]. Linnassa on kellarikerroksen päällä kolme kerrosta, joihin pääsee keskellä taloa olevaa portaikkoa. Eteläpäässä on poikittain kivinen siipirakennus, joka on ilmeisesti rakennettu samaan aikaan päälinnan kanssa, mutta josta mahdollisesti on myöhemmin purettu kaksi ylintä kerrosta. Linnan rakennutti valmiiksi Joachimin poika, [[amiraali]] ja [[valtaneuvos]] [[Erik Fleming]].
 
Kivilinna oli alkuaan osa nelikulmaista [[umpipiha]]a, jonka muut rakennukset olivat puurakenteisia{{Lähde}} ja perustettu muurattujen holvikellarien päälle. Tietoa keskiaikaisesta asusta ei kuitenkaan ole olemassa. Suomessa tunnetaan esimerkkejä joissa kivisen keskiaikaisen rakennuksen tuhuoduttua rakennetaan raunioista raivaamaalla saadun perustuksen päälle puinen rakennus jonain myöhempänä ajanjaksona. Sellaista keskiaikaista rakennustyyppiä, jossa mittavan muuratun kellarin päälle rakennetaan puinen rakennus ei tunneta Suomesta tai lähialueilta. NykyinenTilan asuinkartano"nykyinen", kivilinnan lähellä sijaitseva, päärakennus on rakennettu 1700– ja 1800–luvuilla. Kartano on edelleen asuttuna, ja on ollut af Heurlin -suvun omistuksessa pian puolitoista vuosisataa.
 
Vuonna 2009 [[Museovirasto]] määrittteli Kuitian kartanolinnan [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi]].<ref>{{RKY|id=113|nimi=Kuitian kartanolinna}}</ref>
157

muokkausta