Ero sivun ”Ville Salminen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Lähdeteokset: - Poistetaan Pekka Puupää -luokka.
Ei Vaahteramäen Eemeli; Eemeli-elokuvia oli kaikkiaan kolme.
Rivi 1:
[[File:Ville Salminen.jpg|thumb|Salminen 1930-luvun alussa.]]
'''Veikko Oskari Ville Salminen''' ([[2. lokakuuta]] [[1908]] [[Maarianhamina]] – [[28. marraskuuta]] [[1992]] [[Sintra]], [[Portugali]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[näyttelijä]], lavastaja, ohjaaja, teatteri- ja tuotantopäällikkö.
 
==Ura==
Oltuaan Hannes Närhen lavastajaoppilaana [[1927]]–[[1930|30]] [[Turku|Turun]] [[Teatteri]]ssa Salminen siirtyi lavastajaksi Kansan Näyttämölle [[1932]], josta tie vei lavastaja-näyttelijäksi [[1933]] [[Kotka (kaupunki)|Kotka]]n näyttämölle, [[1935]] [[Pori]]n teatteriin ja edelleen [[1937]] [[Helsinki|Helsingin]] Työväenteatteriin. [[1938]] vuorossa oli kiinnitys [[Suomi-Filmi]]in, jossa seuraavan kuuden vuoden ajan Salminen lavasti 16 [[elokuva]]a, näytteli 13 roolia sekä ohjasi ja käsikirjoitti yhden elokuvan. Ohjaustyö on vuoden [[1941]] ''Viimeinen vieras'', jossa hän myös näytteli "roistomaista hahmoa". Suurin osa Salmisen rooleista oli juuri konnia, kuten maineikkaissa ''Kuollut mies'' -elokuvissakin.
 
[[1947]] Salminen siirtyi ensimmäisen kerran [[Suomen Filmiteollisuus|Suomen Filmiteollisuuden]] palvelukseen, jossa hän ohjasi ja lavasti 14 elokuvaa (joista ensimmäinen [[Pekka Puupää]] -elokuva tämän vaiheen viimeinen ohjaustyö) sekä näytteli seitsemässä elokuvassa, lähinnä konnia. Tämän aikajakson merkittävimpiä Salmisen ohjaustöitä ovat ''Kaunis Veera'' ja ''Toukokuun taika''. Saatuaan tarpeekseen "roskaelokuvista" [[T.J.Toivo Särkkä|T.J.Toivo Särkän]] tallissa Salminen siirtyi [[1953]] [[Fennada-Filmi]]iin, jossa hän ohjasi ja käsikirjoitti yhdeksän elokuvaa. Elokuvat olivat poikkeuksetta varsin vaatimattomia tuotoksia (ehkä ''Anua ja Mikkoa'' sekä ''Evakkoa'' lukuun ottamatta), ja pesti Fennadassa päättyi jo [[1957]]. Tämän jälkeen Salminen perusti oman Taskuteatterin, joka toimi vuoden päivät.
 
T.J. Särkkä otti Salmisen takaisin [[Suomen Filmiteollisuus|Suomen Filmiteollisuuteen]] ohjaajaksi [[1959]], ja yhteistyötä jatkui vuoteen [[1961]] saakka. Näinä vuosina Salminen ohjasi viisikuusi elokuvaa, joista perätikaksi neljä ''[[Vaahteramäen Eemeli|Eemeli]]''-elokuviaelokuvaa. Särkän annettua hänelle lopputilin [[1961]], kehnosti menneen ''Toivelauluja''-elokuvan jälkeen, Salminen siirtyi [[MTV3|Mainostelevision]] teatteripäälliköksi ja toimi tehtävässä vuoteen [[1973]] saakka, jolloin hän jäi eläkkeelle. Salmisen näyttelijänura jatkui sattumanvaraisesti aina vuoteen [[1984]] saakka, jolloin hänet nähtiin pienessä roolissa elokuvassa ''Klaani – tarina Sammakoitten suvusta''. Hänen lapsensa [[Ville-Veikko Salminen]] ja [[Timo Salminen]] ovat myös niittäneet mainetta elokuvien parissa.
[[Tiedosto:Ville Salminen ja Alku Saarni.jpg|thumb|225px|left|Ville Salminen (vas.) vuonna 1943 elokuvan ''Herra ja ylhäisyys'' kuvauksissa.]]
==Filmografia==
Rivi 29:
* ''[[Ryhmy ja Romppainen (elokuva)|Ryhmy ja Romppainen]]'' (1941) näyttelijä
* ''[[Synnin puumerkki]]'' (1942) lavastaja
* ''[[YlirajanYli rajan]]'' (1942) lavastaja
* ''[[Jees ja just]]'' (1943) näyttelijä, lavastaja
* ''[[Miehen kunnia]]'' (1943) lavastaja
Rivi 76:
* ''Molskis, sanoi Eemeli, molskis!'' (1960) lavastaja, ohjaaja
* ''Tähtisumua'' (1961) näyttelijä, lavastaja
* ''[[Toivelauluja (elokuva)|Toivelauluja]]'' (1961) ohjaaja
* ''[[Täällä Pohjantähden alla (vuoden 1968 elokuva)|Täällä Pohjantähden alla]]'' (1968) näyttelijä
* ''Asfalttilampaat'' (1968) näyttelijä