Ero sivun ”Säätiö (Suomi)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee säätiötä lakiopillisesta näkökulmasta. Isaac Asimovin tieteiskirjaa käsittelee artikkeli [[Säätiö (romaani)]].}}
 
'''Säätiö''' on tapa osoittaa pysyvästi varoja tiettyyn tarkoitukseen.<ref name=uusisaatiolaki>[http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1368536471072/Files/OMML_23_2013_Uusi_saatiolaki_366_s.pdf Uusi säätiölaki] Säätiölain uudistamistyöryhmän mietintö. Oikeusministeriö, Mietintöjä ja lausuntoja 23/2013. ISBN 978-952-259-295-8</ref> Tarkoitus voi olla esimerkiksi kulttuurin tai tieteen tukeminen tai sairaalan, museon tai oppilaitoksen ylläpitäminen.<ref name=manninen>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cupore.fi/documents/saatiot_suomessa.pdf | Nimeke = Säätiöt Suomessa | Tekijä =Maarit Manninen | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = 2005| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore | Viitattu = 21.9.2010 | Kieli = }}</ref> Säätiön tarkoitus on usein [[yleishyödyllinen yhteisö|yleishyödyllinen]], mutta se ei ole välttämätöntä.<ref name=uusisaatiolaki/>
 
== Säätiöiden tyyppejä ==
Rivi 15:
 
== Rekisteröity säätiö ==
Säätiöt rekisteröidään patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään ''säätiörekisteriin''. Vuonna 2013 Suomessa oli 2&nbsp;850 rekisteröityä säätiötä. Säätiöitä rekisteröitiin vuosina 1930–2011 yhteensä 3&nbsp;948 kappaletta, joista osa on sittemmin lakkautettu, sulautettu tai saanut uuden säätiönumeron. Säätiöistä noin 90&nbsp;% katsotaan verotuksessa [[yleishyödyllinen yhteisö|yleishyödyllisiksi yhteisöiksi]], joiden tulot ovat kokonaan tai osittain verovapaita.<ref name=uusisaatiolaki/>
Säätiön perustamiseen tarvitaan lupa [[patentti- ja rekisterihallitus|Patentti- ja rekisterihallitukselta]]. Säätiöllä tulee olla säännöt, jotka määräävät rahojen käytöstä. [[Yhdistys|Yhdistyksistä]] ja [[yritys|yrityksistä]] poiketen säätiölle ei ole jäseniä eikä yhtiömiehiä, jotka voisivat vapaasti päättää säätiön asioista.
 
Säätiölaki tuli voimaan 1930. Pieni osa Suomen säätiöistä on kuitenkin perustettu jo 1800-luvun lopulla tai aikaisemmin.<ref name=manninen/> Säätiöitä rekisteröitiin vuosina 1930–2011 yhteensä 3&nbsp;948 kappaletta. Edelleen toimivia säätiöitä on vähemmän, sillä osa on sittemmin lakkautettu, sulautettu tai saanut uuden säätiönumeron.<ref name=uusisaatiolaki/>
Säätiön perustamiseen tarvitaan perustamiskirja, jossa säätiölain mukaan on mainittava säätiön tarkoitus ja sille tuleva omaisuus. Säätiölle tulevan omaisuuden täytyy olla vähintään 25&nbsp;000 euroa. Säätiölle on perustamiskirjan lisäksi laadittava säännöt. Säätiön tarkoitusta voidaan muuttaa vain, jos säätiön varojen käyttäminen sille määrättyyn tarkoitukseen on mahdotonta tai olennaisesti vaikeutunut, varojen vähyyden vuoksi.
 
Säätiön perustamiseen tarvitaan lupa [[patentti- ja rekisterihallitus|Patentti- ja rekisterihallitukselta]]. Säätiö perustetaan säädekirjalla tai kirjallisella testamentilla. Siinä on säätiölain mukaan on mainittava säätiön tarkoitus ja sille tuleva omaisuus. Säätiölle tulevan omaisuuden täytyy olla vähintään 25&nbsp;000 euroa. Säätiöllä tulee olla säännöt, jotka määräävät rahojen käytöstä.<ref>[http://www.prh.fi/fi/saatiorekisteri/perustaminen.html PRH: Säätiön perustaminen ja rekisteröinti]</ref>
Säätiön omaisuus on sijoitettava varmalla ja tuottoa tuottavalla tavalla. Säätiön hallituksen toimintaa valvovat säätiön valitsemat [[tilintarkastaja]]t sekä [[Patentti- ja rekisterihallitus]]. Patentti- ja rekisterihallitus ylläpitää ''säätiörekisteriä''.
 
Säätiön tarkoituksen on oltava ''hyödyllinen''. Tarkoitusta voidaan muuttaa vain, jos säätiön varojen käyttäminen sille määrättyyn tarkoitukseen on mahdotonta, olennaisesti vaikeutunut, hyödytöntä tai lain tai hyvien tapojen vastaista. Silloinkaan uusi tarkoitus ei saa olennaisesti poiketa aiemmasta.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1930/19300109 Säätiölaki 5 ja 17 §]</ref>
Vuonna 2013 Suomessa oli 2&nbsp;850 rekisteröityä säätiötä. Säätiöitä rekisteröitiin vuosina 1930–2011 yhteensä 3&nbsp;948 kappaletta, joista osa on sittemmin lakkautettu, sulautettu tai saanut uuden säätiönumeron. Säätiöistä noin 90&nbsp;% katsotaan yleishyödyllisiksi yhteisöiksi, joiden tulot ovat kokonaan tai osittain verovapaita.<ref name=uusisaatiolaki/>
 
Säätiön omaisuus on sijoitettava varmalla ja tuottoa tuottavalla tavalla. [[Yhdistys|Yhdistyksistä]] ja [[yritys|yrityksistä]] poiketen säätiölle ei ole jäseniä eikä yhtiömiehiä, jotka voisivat vapaasti päättää säätiön asioista. Säätiön hallituksen toimintaa valvovat säätiön valitsemat [[tilintarkastaja]]t sekä [[Patentti- ja rekisterihallitus]]. Patentti- ja rekisterihallitus ylläpitää ''säätiörekisteriä''.
 
== Lähteet ==