Ero sivun ”Venustiano Carranza” versioiden välillä

Carranza syntyi varakkaan maanomistajan perheeseen. Hän kävi yksityiskoulua [[Saltillo]]ssa ja [[México]]ssa ja suoritti lakiopintoja, minkämutta valmistuttuaan jälkeen palasi hoitamaan sukutilaansa. Hän aloitti poliittisen uransa toimimalla vuodesta 1887 kotikaupunkinsa Cuatro Ciénegasin pormestarina. Carranza nousi kansalliseen maineeseen vuonna 1893 johdettuaan veljiensä kanssa kapinaa, jolla presidentti [[Porfirio Díaz]]in miehenä tunnettu Coahuilan kuvernööri José María Garza painostettiin eroamaan. Carranza ystävystyi tässä yhteydessä vaikutusvaltaisen [[Bernardo Reyes]]in kanssa, ja eteni urallaan kansanedustajaksi ja vuonna 1904 senaattoriksi. Vuonna 1908 Carranzaa pidettiin vahvana ehdokkaana Coahuilan kuvernööriksi, mutta presidentti Díaz esti hänen valintansa. Tämän jälkeen Carranza ryhtyi tukemaan [[Francisco Madero]]a, joka johti Díazin syrjäyttämiseen tähdännyttä liikettä.<ref name="latinamerican" /><ref name="pbs">[http://www.pbs.org/itvs/storm-that-swept-mexico/the-revolution/faces-revolution/venustiano-carranza/ Venustiano Carranza] {{en}} PBS. Viitattu 9.11.2013.</ref><ref name="NFB">[http://runeberg.org/nfco/0034.html ''Nordisk familjebok'', täydennysosa (1923), s. 36–37] {{sv}} Runeberg.org. Viitattu 9.11.2013.</ref>

Vaikka Carranza liittyi Díazin vastaiseen vallankumoukseen vasta viime hetkellä, Madero nimitti hänet kapinahallituksensa sotaministeriksi. Kapinapäälliköt [[Pancho Villa]] ja [[Pascual Orozco]] eivät hyväksyneet tätä. Voittoisan Ciudad Juárezin taistelun jälkeen Carranza pääsi osallistumaan neuvotteluihin, joissa Díaz suostui luopumaan vallasta. Maan johtoon tullut Madero nimitti Carranzan 1911 tämän tavoittelemalle paikalle Coahuilan kuvernööriksi. Carranza suhtautui kuitenkin pidättyväisesti Maderon suunnittelemiin uudistuksiin ja piti tätä liian heikkona johtajana.<ref name="latinamerican" /><ref name="pbs" /><ref name="NFB" />

Kun kenraali [[Victoriano Huerta]] syrjäytti ja teloitutti Maderon helmikuussa 1913, Carranza ryhtyi johtamaan Huertan vastaista kapinaa. Carranza joutui aluksi pakenemaan maan luoteisosaan. Hän laati ja julkisti 26. maaliskuuta niin sanotun Guadalupen suunnittelman (''Plan de Guadalupe''), jossa vaadittiin perustuslaillisen hallinnon palauttamista Meksikoon. Hän onnistui vähitellen rakentamaan itselleen kunnon armeijan (nk. perustuslaillinen armeija), ja liittoutui [[Emiliano Zapata]]n sekä [[Álvaro Obregón]]in kanssa, jotka johtivat itsenäisesti syntyneitä kapinaliikkeitä maan muissa osissa. Carranzan johtama kapinahallitus sääti lakeja ja painoi rahaa hallitsemallaan alueella. Obregónin, Pablo González Garzan ja Pancho Villan hyökätessä pääkaupunkiin eri suunnista Huerta kukistui kesälläelokuussa 1914. Liittouma kuitenkin hajosi saman tien Carranzan otettua vallan Obregónin tuella, ja Villan ja Zapatan yhtyneet armeijat jatkoivat nyt sotaa heitä vastaan. Seuraavina vuosina Carranza joutui useaan kertaan pakenemaan Méxicosta [[Veracruz]]iin, mutta hän hallitsi maan tärkeimpiä satamia saaden siten enemmän tuloja kuin kilpailijansa ja pääsi Obregónin ansiosta vähitellen sisällissodassa niskan päälle. Villa ja Zapata joutuivat perääntymään, ja vuonnalokakuussa 1915 [[Yhdysvallat]] tunnusti Carranzan hallituksen.<ref name="latinamerican" /><ref name="pbs" /><ref name="truman">[http://revolutions.truman.edu/mexico/vcarranza.asp Venustiano Carranza] {{en}} Latin American Revolutions. Viitattu 9.11.2013.</ref><ref name="NFB" />

[[Luokka:HenkirikostenMeksikolaiset henkirikosten uhrit]]