Ero sivun ”Taideyliopiston Sibelius-Akatemia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix
p fix
Rivi 26:
}}
 
[[ImageKuva:Sibelius Academy building 12 July 2005.JPG|200px|thumb|Sibelius-Akatemian R-talo Helsingin keskustassa, [[Etu-Töölö]]ssä]]
 
'''Taideyliopiston Sibelius-Akatemia''' on [[Taideyliopisto]]on kuuluva musiikkialan akatemia, joka on alallaan Suomen ainoa ja Pohjoismaiden suurin yliopistotasoinen oppilaitos. Sibelius-Akatemian tehtävänä on vaalia ja uudistaa musiikkikulttuuria.
 
Sibelius-Akatemiassa voi opiskella kymmenessä eri koulutusohjelmassa. Opiskelijoita Sibelius-Akatemiassa on noin 1&nbsp;400. Vuosittain otetaan sisään noin 150&ndash;170150–170 opiskelijaa. Yliopisto toimii [[Helsinki|Helsingissä]] ja [[Kuopio]]ssa, lisäksi sillä on kurssikeskus Kallio-Kuninkala [[Järvenpää]]ssä sekä täydennyskoulutuskeskus [[Seinäjoki|Seinäjoella]]. Helsingissä on kolme toimipistettä: [[Helsingin Musiikkitalo|Musiikkitalo]] Töölön­lahden­kadulla, R-talo Pohjoisella Rauta­tie­kadulla ja T-talo Töölön­kadulla.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.siba.fi/contact-details/visiting-addresses | Nimeke = Sibelius-Akatemia, käyntiosoitteet | Julkaisija = Sibelius-Akatemia | Viitattu = 31.8.2011}}</ref> Ennen Musiikkitalon valmistumista Sibelius-Akatemian käytössä oli myös P-talo [[Pitäjänmäki|Pitäjän­mäellä]].
 
Sibelius-Akatemian opettajakuntaopettajisto koostuu Suomen eturivin muusikoista. Muun muassa professorit [[Erik T. Tawaststjerna]], [[Kaija Saarikettu]], [[Arto Noras]], [[Leif Segerstam]], [[Matti Hyökki]], [[Markus Lehtinen]], [[Mikael Helasvuo]], [[Réka Szilvay]], [[Marko Ylönen]], [[Juhani Lagerspetz]], [[Monica Groop]], [[Hannu Saha]], [[Martti Rousi]] sekä lehtorit [[Tuija Hakkila]], [[Teppo Koivisto]], [[Annikka Konttori-Gustafsson]], [[Hannu Lahtela]], [[Tarja Penttinen]], [[Margit Rahkonen]], [[Ilmo Ranta]], [[Jaakko Ilves]], [[Erkki Kantola]], [[Tero Latvala]], [[Janne Malmivaara]], [[Merit Palas]], [[Henriette Rantalaiho]] ovat kansallisesti tai kansainvälisesti arvostettuja taitajia.
 
Sibelius-Akatemiaa johtaa vuodesta [[2013]] dekaani [[Tuomas Auvinen]], joka toimi aiemmin yliopiston rehtorina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/Sibelius-Akatemian+rehtoriksi+Tuomas+Auvinen/a1305557017396 | Nimeke =Sibelius-Akatemian rehtoriksi Tuomas Auvinen | Ajankohta =5.3.2012 | Julkaisupaikka =Helsingin Sanomat | Viitattu = 17.4.2012 }}</ref>
 
== Historiaa ==
[[Martin Wegelius]] perusti Sibelius-Akatemian Helsingin Musiikkiopiston nimellä vuonna [[1882]] yksityisestä aloitteesta.<ref name=Hist>{{verkkoviite | Osoite = http://www.siba.fi/sibelius-academy/about-sibelius-academy/history | Nimeke = Sibelius-Akatemia, historia | Julkaisija = Sibelius-Akatemia | Viitattu = 31.8.2011}}</ref> Esikuvana oli keskieurooppalainen konservatoriomalli, joka pohjautui perinteiseen mestari–kisälli-koulutukseen.<ref> Gustav Djupsjöbacka: ''Saako kisälli olla kriittinen?'' Äänenkuljettaja 9.3.2007, s. 3.</ref>
Opiston nimi muutettiin Helsingin konservatorioksi vuonna [[1924]] ja Sibelius-Akatemiaksi vuonna [[1939]].<ref name=Hist /> [[Jean Sibelius]] opiskeli oppilaitoksessa vuosina [[1885]]&ndash;[[1889]] ja myös opetti siellä 1890-luvulla jonkin aikaa.<ref name=Hist />
 
[[Tiedosto:Sibelius-Akatemia logo.svg|thumb|Sibelius-Akatemian tunnus ennen Taideyliopiston perustamista.]]
 
Valtion korkeakoulu Sibelius-Akatemiasta tuli [[1980]]. Vuonna [[1983]] perustettiin Sibelius-Akatemian Kuopion yksikkö. Sibelius-Akatemiasta tuli [[yliopisto]] vuonna [[1998]].<ref name=Hist /> Sibelius-Akatemia liittyi osaksi uutta [[Taideyliopisto]]a vuonna [[2013]], jolloin nimeksi tuli Taideyliopiston Sibelius-Akatemia.
 
Sibelius-Akatemian perustamispäivää 11. maaliskuuta on alettu viettää suomalaisen musiikin päivänä.
Rivi 80:
==Konserttitalo==
Sibelius-Akatemian Pohjoisella Rautatiekadulla [[Eduskuntatalo]]n vieressä sijaitseva niin sanottu ''R-talo'' on yksi Helsingin huomattavimmista konserttitaloista. Rakennus valmistui vuonna 1930 ja sen suunnitteli [[arkkitehti]] Eino Forsman, joka oli itse suuri musiikinystävä. Forsman selvitti Akatemian taloa suunnitellessaan tarkasti oman aikansa sointitutkimuksen tuloksia, jotta talon musiikkisalien [[akustiikka]] olisi mahdollisimman hyvä. Vuonna 1930 valmistuneessa talossa on 647-paikkainen konserttisali, 125-paikkainen [[kamarimusiikki]]sali ja 70-paikkainen vanhan musiikin sali.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.siba.fi/whats-on/venues/r-building | Nimeke = R-talo | Julkaisija = Sibelius-Akatemia | Viitattu = 31.8.2011}}</ref> Konserttisalien lisäksi rakennuksessa on korkeatasoisesti varustetut [[tietokonemusiikki]]- ja äänitysstudiot sekä jonkin verran Sibelius-Akatemian opetus- ja harjoitusluokkia.
 
==Lähteet==
{{viitteet}}
 
==Kirjallisuutta==
* Fabian Dahlström: ''Sibelius-Akatemia 1882–1982'' (Sibelius-Akatemia, 1982) ISBN 951-859-162-8 (nid.)
* Reijo Pajamo: ''Musiikkiopistosta musiikkiyliopistoksi'' (Sibelius-Akatemia, 2007) ISBN 952-5531-29-5 (nid.)
 
==Lähteet==
{{viitteet}}
 
==Aiheesta muualla==
{{commonscat-rivi|Sibelius Academy}}
* [http://www.siba.fi/ Sibelius-AkatemiaAkatemian kotisivut] – virallinen sivusto.
* [http://www.facebook.com/sibeliusacademy Sibelius-Akatemian viralliset Facebook-sivut]
 
 
{{Suomen yliopistot}}