Ero sivun ”Salmi (kunta)” versioiden välillä

| pinta-alaviite = <ref name="pinta-ala">[http://www.salmi-saatio.net/AloitusSalmi.htm Salmi-säätiö]</ref>

| maapinta-ala = 14021 402,1

'''Salmi''' ({{K-sv|Salmis}}) on [[Luettelo Suomen entisistä kunnista|entinen Suomen kunta]] [[Luovutettu Karjala|luovutetussa Karjalassa]]. Kunta sijaitsi silloisella itärajalla [[Laatokka|Laatokan]] pohjoisrannalla [[Uuksunjoki|Uuksu-]], [[Tulemajoki|Tulema-]] ja [[Miinalanjoki|Miinalanjokien]] ympärillä. Manneralueen lisäksi siihen kuuluivat [[Mantsinsaari]] ja [[Lunkulansaari]]. Salmin naapurikuntia olivat pohjoisessa [[Suojärvi]] pohjoisessa, lännessä [[Suistamo]] ja [[Impilahti]] lännessä, jonkaja lisäksiidässä se rajoittui idässä [[Venäjä]]än. Salmi kuului Salmin [[kihlakunta]]an ja [[Viipurin lääni]]in.

Salmin pinta-ala oli 1&nbsp;423 km², joistajosta peltoa 6&nbsp;000 hehtaaria. Siellä oli vuonna [[1934]] noin 14&nbsp;500 asukasta vuonna [[1934]]. Pitäjän pääkyliinpääkyliä kuuluivatolivat Tulema, Miinala ja Kirkkojoki. Salmin pitäjässä sijaitsioli myös entinen Manssilan venäläistämiskoulu{{selvennä}}venäläinen koulu. Salmissa on kirkonkylän lisäksi toinen hiukan suurempi kylä Orusjärvi, joka sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Salmin Tulemalta. Ennen sotaa Orusjärvellä sijaitsi Pyhän Nikolaoksen kirkko ja hautausmaa, kansakoulu, Seurojentalo, piirikirjasto, 3 kauppaa (Salmin osuusliikkeen kauppa ja 2 yksityistä), 2 myllyä, raami- ja sirkkelisaha, puimaosuuskunta, [[osuuskassa]] ja posti. Nykyisin jäljellä on enää Pyhän Nikolaoksen kirkko, joka ei ole käytössä.

Salmin [[pogosta]] mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna [[1500]].<ref name="Luovutettu Karjala - Salmi">[http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/salmi/salminhist.htm Luovutettu Karjala – Salmi]</ref> [[Stolbovan rauha]]ssa vuonna [[1617]] Salmi siirtyi muun [[Käkisalmen lääni]]n mukana Venäjältä Ruotsille. [[Talvisota|Talvisodassa]] Salmista ja [[Suvilahti (Suojärvi)|Suvilahdesta]] vetäytyminen sekä käynnissä olevat taistelut [[Suojärvi|Suojärvellä]] vahvistettiin päämajan tilannetiedotuksessa 5. joulukuuta 1939.<ref>[http://www.digipaper.fi/US-talvisodan-lehdet/36704/ US Talvisodan lehdet, Digipaper.fi]</ref>

Vuonna [[1632]] Ruotsin kuningas [[Kustaa II Aadolf]] antoi käskyn perustaa kaupunkeja [[Karjala]]an ja [[Inkerinmaa]]lle.<ref name="Luovutettu Karjala - Salmi"/> Näin ollen myös Laatokan pohjoisrannalle suunniteltiin kaupunkeja [[käskynhaltija]] Henrik Spåren johdolla kaupunkeja [[Sortavala]]an ja Salmiin. Salmiin laadittiin [[asemakaava]], ja rajatarkastaja Henrik Blankenhagen nimettiin pormestariksi.<ref name="Luovutettu Karjala - Salmi"/> Salmi sai kaupunkioikeudet jo heti vuonna 1632.

Vuosikymmen myöhemmin [[1643]] perustettiin ja kaavoitettiin Sortavala sekä valittiin Salmin kaupungin paikaksi Miinala.<ref name="Luovutettu Karjala - Salmi"/> Sortavalaan ilmoittautui heti useita [[porvaristo|porvariksi]] pyrkiviä, ja sen kaupunkikehitys alkoi. Salmiin ei kuitenkaan saatu vapaaehtoisia porvareita Blankenhagenin yrityksistä huolimatta ja kaupunkioikeudet lakkautetaanlakkautettiin jo vuonna 1650. Salmin pitäjän alueelle muodostetaanmuodostettiin [[Salmin kreivikunta]], johon kuului alueita myös [[Suistamo]]n pitäjästä. Salmin kreivikuntaa hallinnoi [[Carl Gustaf Wrangel]] af Salmis. Salmin kaupunkihanke raukesi lopullisesti vuoden 1656-1661 [[ruptuurisota]]an.<ref name="Luovutettu Karjala - Salmi"/>

Salmin pääasiallinen elinkeino oli [[maatalous]]. [[Kaskiviljely]] oli hallitsevassapääasiallinen osassaviljelymuoto aina 1900-luvun alkuun saakka. 1900-luvulla maanviljelys modernisoituinykyaikaistui nopeasti, mutta Salmilla maanviljelyn kehittyminen oli Salmilla jäljessä muuta Suomea<ref>http://www.salmi-saatio.fi/?pageName=Elinkeinot&page=showPage&pid=2&subpid=20&cols=1 Salmi-Säätiö - Viitattu 29.10.2009</ref>. Sahateollisuus sai Salmilla alkoialkunsa 1700-luvulla alueen kuuluessa [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikuntaan]]. Vuonna [[1890]] perustettiin Salmin ensimmäinen höyrysaha, ja sahatoiminta jatkui aina vuoden 1929 lamaan saakka, jolloin toiminnasta tuli kannattamatonta<ref>[http://www.salmi-saatio.fi/?pageName=Mets%E4teollisuus&page=showPage&pid=2&sublink=20&subpid=26&cols=1 Salmi-Säätiö -, Viitattu 29.10.2009]</ref>. Lisäksi myöstässä kalastusLaatokan jarannalla metsästyssijaitsevassa pitäjässä olivat merkittäviä elinkeinoja Laatokanmyös rannallakalastus sijaitsevassaja pitäjässämetsästys.

Salmin väestöstä suurin osa oli [[ortodoksinen kirkko|ortodokseja]], jotkaja he kuuluivat kolmeen eri seurakuntaan. Suurin osa Salmin kunnasta kuului Salmin ortodoksiseen seurakuntaan. Ylä- ja Ala-Uuksun kylät kuuluivat [[Pitkäranta|Pitkärannan]] ortodoksiseen seurakuntaan. Mantsinsaari, Uuksalonpää ja Lunkulansaaren länsiosat muodostivat Mantsinsaaren ortodoksisen seurakunnan.<ref name="Luovutettu Karjala - Salmi"/> Salmin ortodoksinen seurakunta (pogosta) mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1500.