Wikipedia

Ero sivun ”Naispappeus kristillisissä kirkoissa” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
→‎Naispappeus Suomessa: korjattu oikeinkirjoitusta
Rivi 50:
Pappisviran avaamista naisille käsiteltiin useissa kirkolliskokouksisa. Vuoden 1958 kokouksessa asetetun komitean mietintö valmistui vuonna 1962, ja vuoden 1963 kirkolliskokouksessa asiasta äänestettiin. Papinviran avaamisen puolesta äänesti 63 ja vastaan 55. Muutos olisi vaatinut kolmen neljäsosan määräenemmistön. Vuoden 1976 kirkolliskokouksessa 70 äänesti puolesta ja 33 vastaan. Kolmannen kerran asiasta äänestettiin vuonna 1984, jolloin 73 äänesti puolesta ja 32 vastaan. Seuraavan kerran pappisviran avaaminen naisille oli esillä vuoden 1986 kirkolliskokouksessa, jolloin ehdotus sai tarvittavan määräenemmistön äänin 87 puolesta ja 21 vastaan.<ref name="evl"></ref>
 
Naispappeuden hyväksymisen yhteydessä vuonna 1986 kirkolliskokous hyväksyi myös ponnen, jonka mukaan niillä, jotka vastustavat papinviran avaamista naisille, on edelleen oikeus tulla vihityksen pappisvirkaanvihityksipappisvirkaan ja nimitetyksi kirkon virkohin.<ref name="evl"></ref> Kirkkopoliittisten voimasuhteiden muututtua naispappeutta vastustavilta evättiin oikeus tulla vihityksi pappisvirkaan tai nimitetyksi virkoihin muuttamalla ponnen tulkintaa 2000-luvun alussa.
 
Kirkkolain muutos astui voimaan vuoden 1988 alusta, ja 6. maaliskuuta samana vuonna vihittiin pappisvirkaan 94 naisteologia. Kun pappisvirka oli avautunut naisille, suurin osa seurakuntalehtoreista otti pappisvihkimyksen ja samalla lehtorinvirkoja muutettiin papinvirkoiksipapinviroiksi. Vuoden 1990 kirkolliskokous avasi myös [[piispa]]n viran naisille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Naispappeus | Nimeke=Naispappeus | Julkaisu=Aamenesta öylättiin | Julkaisija=Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Viitattu= 28.5.2012 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Lehtori | Nimeke=Lehtori | Julkaisu=Aamenesta öylättiin | Julkaisija=Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Viitattu= 28.5.2012}}</ref>
 
Monet [[Herätysliike|herätysliikkeet]] evankelisluterilaisen kirkon piirissä pitäytyvät apostoliseen virkajärjestykseen. Oulun piispan Olavi Rimpiläisen jäätyä eläkkelle ja kirkkopolitiikan suunnan muuttuessa ponsi tehtiin tyhjäksi kirkon johdon ja muiden naispappeutta kannattavien toimesta 2000-luvun alussa. Seurauksena oli apostoliseen virkakantaan pitäytyvien pakkoirtisanomisia muiden muassa Valkealan, Kotkan, Uudenkaupungin sekä Sastamalan seurakunnissa. Irtisanomisiin liittyiliittyivät suoraan — ja taustalla vaikuttivat useat—useat piispat ja tuomiokapitulien jäsenet.{{Lähde}}
 
[[Evankelinen herätysliike]] on jakautunut kysymyksessä kahtia. [[Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys|Suomen Luterilaisesta Evankeliumiyhdistyksestä]] vuonna 2007 eronneet naispappeuden hyväksyvät perustivat [[Evankelinen lähetysyhdistys|Evankelisen lähetysyhdistyksen]] (ELY) keväällä 2008.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/kotimaa/article288431.ece | Nimeke=Naispappeus pirstoo evankelisen liikkeen | Ajankohta=30.3.2008 | Julkaisija=Ylen uutiset | Viitattu=3.6.2010}}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Naispappeus_kristillisissä_kirkoissa”