Versio 4. marraskuuta 2013 kello 20.39 muokkaa Juha Kämäräinen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 24 393 muokkausta p tiiviimpi ilmaisu ← Vanhempi muutos		Versio 4. marraskuuta 2013 kello 22.14 muokkaa kumoa Pxos (keskustelu \| muokkaukset) sisällönvakauttajat, palauttajat 62 884 muokkausta Kirjoitetaan määritelmä tarkemmin ja historiatietoja erikseen (lähde puhuu 1700-luvusta, nimitystä käytettiin myös 1910-luvulla) (viljelemätön maa ei välttämättä ole joutomaata) Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Itsellinen''' oli Suomessa [[maaseutu\|maaseudulla]] asunut henkilö, joka ei saanut elatustaan omasta [[maanviljely\|maanviljelystään]] eikä ollut vakinaisesti kenenkään palveluksessa.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = \| Nimeke = Facta – 10-osainen tietosanakirja \| Vuosi = 1974 \| Sivu = \| Julkaisupaikka = Helsinki \| Julkaisija = WSOY \| Tunniste = ISBN 951-0-01480-X (koko teos) \| Viitattu = 4.11.2013 }}</ref> '''Itselliset''' olivat perinteisessä [[Suomi\|suomalaisessa]] maaseutuyhteisössä tilattomiin, yhteiskunnan alimpaan kerrokseen [[Mäkitupalainen\|mäkitupalaisten]] ja palkollisten ohella, kuuluvia henkilöitä<ref>Blomstedt, Yrjö: Väestö- ja yhteiskuntarakenne Ruotsin vallan lopulla. teoksessa: Suomen historia: osa 4, Weilin + Göös 1986, s. 334-335</ref><ref>Kansankulttuurin erilaistumisen kausi: Maaseutuyhteisöjen rakenne muuttuu, teoksessa: Suomen historia: osa 4, Weilin + Göös 1986, s. 405</ref>, jotka asuivat vuokralla toisen omistamassa asunnossa ja maksoivat asumisestaan joko rahalla tai työnteolla. Pääansionsa itselliset saivat tekemällä muuta kuin maatöitä, esimerkiksi toimimalla käsityöläisinä. Itsellisillä saattoi olla myös omaa pientä viljelystä ja muutamia kotieläimiäkin. Pääansionsa itselliset saivat tekemällä muuta kuin maatöitä, esimerkiksi toimimalla käsityöläisinä. He asuivat vuokralla toisen omistamassa asunnossa ja maksoivat asumisestaan joko rahalla tai työnteolla. Itsellisillä saattoi olla myös omaa pientä viljelystä ja muutamia kotieläimiäkin.<ref>[http://www.narva.sci.fi/museo/makitupa/makituvat.html Vesilahden mäkitupalaiset]</ref> Itselliset kuuluivat 1700-luvulla suomalaisessa maaseutuyhteisössä tilattomaan väestöön ja samalla yhteiskunnan alimpaan kerrokseen [[Mäkitupalainen\|mäkitupalaisten]] ja palkollisten ohella. Tämänaikaisen länsisuomalaisen [[kylä]]n rakenteessa itsellisten mökit sijaitsivat kylän laitamilla, kun taas vauraamman väen asutus muodosti kylän ytimen.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Blomstedt, Yrjö \| Luku = Väestö- ja yhteiskuntarakenne Ruotsin vallan lopulla \| Nimeke = Suomen historia, osa 4 \| Vuosi = 1986 \| Sivu = 334–335 \| Julkaisupaikka = Helsinki \| Julkaisija = Weiling + Göös \| Tunniste = ISBN 951-35-2493-0 \| Viitattu = 4.11.2013 }}</ref><ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Anttila, Veikko \| Luku = Kansanelämä 1700-luvulla \| Nimeke = Suomen historia, osa 4 \| Vuosi = 1986 \| Sivu = 405–406 \| Julkaisupaikka = Helsinki \| Julkaisija = Weiling + Göös \| Tunniste = ISBN 951-35-2493-0 \| Viitattu = 4.11.2013 }}</ref> Länsisuomalaisessa [[kylä]]n rakenteessa itsellisten mökit sijaitsivat kylän laitamilla, viljelemättömällä joutomaalla, kun taas vauraamman väen asutus muodosti kylän ytimen.<ref>Isot ja pienet asujat, teoksessa: Suomen historia: osa 4, Weilin + Göös 1986, s. 406</ref> ==Lähteet==▼ {{viitteet}}▼ ==Katso myös== * [[Loinen (yhteiskunta)\|Loinen]] ▲==Lähteet== ~~== Aiheesta muualla ==~~ ▲{{viitteet}} * [http://www.narva.sci.fi/museo/makitupa/makituvat.html Vesilahden mäkitupalaiset] [[Luokka:Suomen asutus- ja yhteiskuntahistoria]]

Ero sivun ”Itsellinen” versioiden välillä