Avaa päävalikko

Muutokset

2 254 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
hieman laajennettu
'''Suku''' eli '''genus''' (lat.) on nominien kieliopillinen kategoria, jonka mukaisesti [[substantiivi]]t jakautuvat eri ryhmiin. [[Suomen kieli|Suomen kielessä]] sanoilla ei ole sukua. Sen sijaan esimerkiksi kaikissa [[Indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaisen kieliryhmän]] kielissä on alkujaan ollut suku, mutta muutamista niistä, esimerkiksi [[englannin kieli|englannista]] ja [[persian kieli|persiasta]], se on kadonnut.<ref name=Anhava>{{kirjaviite | Tekijä = Jaakko Anhava | Nimeke = Maailman kielet ja kielikunnat | Sivu = 56-57 | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 2005 | Tunniste = ISBN 951-662-734-X</ref>. Myös [[seemiläiset kielet|seemiläisissä kielissä]] on suku.
 
Kielissä, joissa on suku, jokainen [[substantiivi]] kuuluu johonkin sukuun, joskin samastakin substantiivista saattaa olla erisukuisia muotoja eri päätteineen, jotka tarkoittavat esimerkiksi samassa ammatissa toimivaa miestä ja naista taikka saman eläinlajin koirasta ja naarasta. Niissä kielissä, joissa substantiivien yhteydessä käytetään [[artikkeli (kielioppi)|artikkeli]], suku ilmenee yleensä selvimmin siitä, mitä artikkelia kunkin sanan yhteydessä käytetään. Myös [[adjektiivi|adjektiiveista]] käytetään erilaisia taivutusmuotoja sen mukaan, mitä sukua niiden pääsana on, ja monilla [[pronomini|prononineista]] on eri muotoja, joita käytetään riippuen siitä, minkä sukuiseen sanaan niillä viitataan.
Joissakin kielissä, esimerkiksi romaanisen kieliryhmän nykykielissä ([[espanjan kieli|espanja]], [[italian kieli|italia]], [[ranskan kieli|ranska]], [[portugalin kieli|portugali]]), suku käsitetään eroksi maskuliinisen ja feminiinisen välillä (näissä [[latina]]n [[neutri]] on yleensä muuntunut nykykielessä maskuliiniksi, tosin [[romanian kieli|romaniassa]] neutri on säilynyt); joissakin se voi tehdä eron elävän ja elottoman välillä. Ruotsin kielessä maskuliini ja feminiini ovat yhdistyneet yhdeksi en-suvuksi, ja ett-suku vastaa neutria. Joissakin kielissä sanan suvulla ei ole erityistä merkitystä.
 
Indoeurooppalaisissa kielissä on alkujaan ollut kolme sukua, [[maskuliini]], [[feminiini]] ja [[neutri]] (sukupuoleton). Maskuliini merkitsee varsinaisesti miespuolista, feminiini naispuolista ja neutri sukupuoletonta, mutta läheskään kaikissa tapauksissa ei sanan merkityksen perusteella voi päätellä, mihin sukuun sana kuuluu. Useimmissa nykyisissä [[romaaniset kielet|romaanisissa]] kielissä kuten [[ranskan kieli|ranskassa]], [[espanjan kieli|espanjassa]] ja [[italian kieli|italiassa]] on kuitenkin vain kaksi sukua, maskuliini ja feminiini, sillä [[latina]]n [[neutri]] on yleensä muuntunut nykykielessä maskuliiniksi, tosin [[romanian kieli|romaniassa]] neutri on säilynyt. [[Ruotsin kieli|Ruotsin kielessä]] maskuliini ja feminiini ovat yhdistyneet yhdeksi ''en''-suvuksi, ja ''ett''-suku vastaa neutria. Joissakin kielissä suku voi tehdä eron elävän ja elottoman välillä, kun taas toisissa kielissä sanan suvulla ei ole erityistä merkitystä.
 
[[Nigeriläis-kongolaiset kielet|Nigeriläis-kongolaisissa kielissä]] sekä monissa [[Kaakkois-Aasia]]n, [[Uusi-Guinea|Uuden-Guinean]] ja [[intiaanikielet|intiaanikielissä]] substantiivit jakautuvat kieliopillisiin ''luokkiin'', jotka muistuttavat kieliopillista sukua, mutta eri luokkia on paljon enemmän, esimerkiksi [[swahili]]ssa 15, eräissä kielissä jopa yli 30. Yhteen luokkaan saattavat kuulua esimerkiksi kaikki ihmisiä, toiseen kaikki hedelmiä tarkoittavat sanat ja niin edelleen, mutta kaikissa tapauksissa se, mihin luokkaan jokin sana kuuluu, ei ole sen merkityksen perusteella pääteltävissä. Näissä kielissä on yleistä, että [[verbi|verbeihinkin]] lisätään erilainen etuliite sen mukaan, mihin luokkaan lauseen [[subjekti]] kuuluu.<ref>Anhava, s. 126</ref>
 
Vierasta kieltä opiskeltaessa on suku on yleensä opeteltava yhdessä sanan kanssa, koska useissa kielissä sitä ei voi johdonmukaisesti ennustaa. Joskus sanan suku on pääteltävissä sanan merkityksestä ([[luonnollinen suku]]), eräissä kielissä puolestaan esimerkiksi sanan nominatiivin päätteestä tai siitä, kuinka sana on johdettu toisesta sanasta.
* feminiini - neutri - maskuliini (eloton maskuliini - elollinen maskuliini - persoonallinen maskuliini): [[puolan kieli|puola]] (maskuliinit eroavat taivutuskaavoiltaan).
* Yleinen - neutri (merkityksetön): [[ruotsin kieli|ruotsi]].
 
== Lähteet ==
{{viitteet}}
 
[[Luokka:Kielioppi]]
88 873

muokkausta