Ero sivun ”Vilho Nenonen” versioiden välillä

[[Tykistö]] tarvitsee tulenjohtajaatulenjohtajan eli miestä,henkilön joka näkee maalin sekä ammusten iskemät ja osaa johtaaniiden perusteella käskeä tykistölle tulentarvittavat kohteeseenkorjaukset. Nenonen ratkaisi asian kehittämällä Suomen tykistölle liikkuvan tulenjohdon. Jalkaväen hyökätessä vaikeasti liikuteltava tykistö pysyy paikallaan, mutta tulenjohtaja seuraa hyökkäävää osastoa.

Päämaja perusti tykistön upseerien jatkokoulutusta varten [[2. helmikuuta]] [[1943]] [[Suvi-Kumsan Ampumakoulu]]n Karhumäen lähelle. Koulun opettaja, silloinen majuri, myöhempi everstiluutnantti [[Unto Petäjä]] (s. [[30. heinäkuuta]] [[1908]] [[Tampere]]ella, k. [[5. heinäkuuta]] [[1994]] [[Helsinki|Helsingissä]]) kehitti tuliasemille erityisen [[korjausmuunnin|korjausmuuntimen]]. Sen avulla tulenjohtaja pystyi johtamaan tarvittaessa useiden kymmenien tuliyksiköiden tulta tietämättä itse niiden sijaintia. PetäjäMenetelmällä opettitulta menetelmäävoitiin oppilailleenjohtaa jakenen tarkistuttitahansa sen toimivuuden kovapanosammunnoissa. Hänen esimiehensätoimesta, [[Maaselänjolla Ryhmä|Maaselänoli Ryhmän]]kompassi tykistökomentajaja everstiviestiyhteys Einotykistökomentajan Honko kävi huhtikuun lopulla Päämajassa esittelemässä menetelmää tykistön tarkastajalle kenraali Nenosellekomentopaikalle. Tämä kutsui Petäjän itsensä Päämajaan esittelemään keksintöään. Käyttöönotto tapahtui tykistön tarkastajan käskyllä n:o 11 heinäkuussa 1943 <ref>Jyri Paulaharju - Martti Sinerma - Matti Koskimaa: Suomen kenttätykistön historia II osa ISBN 952-90-5511-0</ref> <ref>Matti Koskimaa: Karhumäestä Ilomantsiin, II Armeijakunnan vetäytyminen Maaselän kannakselta Tolvajärvelle ja Ilomantsiin kesällä 1944</ref>

Menetelmällä voitiin johtaa kenen tahansa toimesta, jolla oli kompassi ja viestiyhteys tykistökomentajan komentopaikalle. Kenraali Nenonen määräsi tykistökäskyllään nro 11, [[12. heinäkuuta]] [[1943]] [[korjausmuunnin|korjausmuuntimen]] otettavaksi käyttöön. Samalla keksintö ja sen oikea keksijä julistettiin salaisiksi sodan loppuun saakka. Suomalaiset salasivat korjausmuuntimen myös kanssasotijoiltaan, saksalaisilta kanssasotijoiltaan. Keksintö ei enää ollut salainen Nenosen käskystä [[25. huhtikuuta]] [[1945]] jälkeen.