Ero sivun ”Ratsupalvelus” versioiden välillä

'''Ratsupalvelus''' ({{k-sv|rusttjänst}}) oli alun perin joidenkin tilojen tai niiden omistajien tehtäväkseen ottama ratsumiehen varustaminen kruunun palvelukseen, mikä tietyin edellytyksin oikeutti verovapauteen. <ref>[http://www.genealogia.fi/genos/62/62_123.htm]</ref><ref>[http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/vankirkyla/teksti600.htm]</ref> Tällä yleensä tarkoitetaan ennen [[Ruotujakolaitos|ruotujakolaitosta]] tapahtunutta ratsupalvelua joka määrättiin vuosina 1279–1280 [[Alsnön sääntö|Alsnön säännössä]]. 1300-luvun puolivälissä ratsupalvelukseen ilmoittautunut talonpoika korotettiin usein [[rälssi]]mieheksi ja hän sai verovapauden tilaansa.<ref>[http://www.tampere.fi/tiedostot/5vghMjEul/kulttuurimaiseman_kehitys.pdf]</ref> Näin kruunu sai kipeästi tarvitsemiaan ratsusotilaita. [[Sääty|Säätyläisten]] sisäisiä eroja korosti vuoden 1626 ritarihuonejärjestys, jonka mukaan sääty jakaantui kolmeen luokkaan.<ref>[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/19451/kuluttam.pdf?sequence=1]</ref> Kun ratsupalvelu katosi tulivat hiljalleen tilalle [[ratsutila]]t ({{k-sv|rusthåll}}). Rusthollari oli usein säätyläinen tai varakkaampi [[talonpoika|talonpoikaisväestö]] jostajoka sittemmin muodosti johtavan kerrostuman talonpoikaisessa säädyssä.<ref>[http://www.ecommedia.se/Eneberg/Dokument/ORDLISTA.pdf]</ref>