Ero sivun ”Gonzo-journalismi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
[[Kuva:Gonzo.svg|thumb|200px|Alun perin Hunter S. Thompsonin käyttämä tunnus ''Gonzon nyrkki''.]]
'''Gonzojournalismi''' on
== Suomessa ==
Suomessa gonzojournalismiksi on kutsuttu ainakin [[Mattiesko Hytönen|Mattiesko Hytösen]] ''Helsingin Sanomiin'' kirjoittamia kolumneja, [[Walter de Camp]]in (oik. Kari Lempinen) ''[[City]]''-lehdessä pitämää Hienoa elämää -palstaa
''[[Hymy (lehti)|Hymy
▲Suomessa gonzojournalismiksi on kutsuttu ainakin [[Mattiesko Hytönen|Mattiesko Hytösen]] Helsingin Sanomiin kirjoittamia kolumneja, [[Walter de Camp]]in (oik. Kari Lempinen) [[City]]-lehdessä pitämää Hienoa elämää -palstaa, Tozimiehen kolumneja Egorazzi -nettilehdessä, [[Juho Juntunen|Juho Juntusen]] kirjaa ''Tuuliajolla : suuri rock and roll-risteily'', [[Björn "Nalle" Österman|Björn "Nalle" Östermanin]] blogikirjoituksia [[Rumba (lehti)|Rumba-lehden]] verkkosivuilla sekä [[Ari Lahdenmäki|Ari Lahdenmäen]] ja [[Riku Rantala]]n kirjaa ''Isänmaan asialla''. Myös Rantalan ja [[Tuomas Milonoff]]in tv-sarjaa ''[[Madventures]]'' voi pitää gonzojournalistisena.
== Sanan alkuperä ==
▲[[Hymy (lehti)|Hymy-lehteen]] kirjoittaneen [[Veikko Ennala]]n pakinoita ja lehtijuttuja voidaan pitää ensimmäisenä suomalaisena gonzo-journalismin ilmentymänä. Ennala veti usein kirjoituksiinsa mukaan oman elämänsä, lapsuutensa ja perheenjäsenensä.
Doug Brinkley kertoo termin etymologiasta kirjassa ''Gonzo - Hunter S. Thompsonin elämä'': "Tietämättömät englannin proffat ja möyhöä pössyttelevät fanit ovat syytäneet internetin täyteen perättömiä väitteitä "gonzon" etymologisesta alkuperästä. Todellisuudessa se kävi näin: Legendaarinen neworleansilainen r&b-pianisti James Booker levytti vuonna 1960 instrumentaalibiisin nimeltä "Gonzo". Termi "gonzo" oli cajun-slangia ja se oli ollut käytössä jo vuosikymmeniä French Quarterin jazz-kuvioissa, missä se tarkoitti suurin piirtein "soittaa mielipuolisesti". "Gonzo" äänitettiin houstonilaisessa studiossa, ja kun Hunter kuuli kappaleen ensimmäisen kerran, hän meni aivan sekaisin - etenkin sen villin huiluosuuden vuoksi. Vuodesta 1960 vuoteen 1969 - kunnes Herbie Mann levytti huilutaidonnäytteen "Battle Hymn of the Republic" - Bookerin "Gonzo" oli Hunterin suosikkibiisi.▼
▲Doug Brinkley kertoo termin etymologiasta kirjassa Gonzo - Hunter S. Thompsonin elämä: "Tietämättömät englannin proffat ja möyhöä pössyttelevät fanit ovat syytäneet internetin täyteen perättömiä väitteitä "gonzon" etymologisesta alkuperästä. Todellisuudessa se kävi näin: Legendaarinen neworleansilainen r&b-pianisti James Booker levytti vuonna 1960 instrumentaalibiisin nimeltä "Gonzo". Termi "gonzo" oli cajun-slangia ja se oli ollut käytössä jo vuosikymmeniä French Quarterin jazz-kuvioissa, missä se tarkoitti suurin piirtein "soittaa mielipuolisesti". "Gonzo" äänitettiin houstonilaisessa studiossa, ja kun Hunter kuuli kappaleen ensimmäisen kerran, hän meni aivan sekaisin - etenkin sen villin huiluosuuden vuoksi. Vuodesta 1960 vuoteen 1969 - kunnes Herbie Mann levytti huilutaidonnäytteen "Battle Hymn of the Republic" - Bookerin "Gonzo" oli Hunterin suosikkibiisi.
Kun Nixon pyrki vuonna 1968 presidentiksi, Hunter sai Pageantilta tehtäväksi kirjoittaa vaalikampanjasta, jonka tuoksinassa hän päätyi erääseen motelliin New Hampshiressa Bill Cardoson kanssa, joka toimi Boston Globe Magazinen kolumnistina. Hunterilla oli mukanaan kasetillinen Bookerin musaa, ja hän soitti "Gonzoa" kerta toisensa jälkeen - se ajoi Cardoson hulluuden partaalle, ja tuona iltana Cardoso nimitteli Hunteria leikillään "Gonzo-äijäksi". Kun Hunter myöhemmin lähetti Cardosolle Kentucky Derby -juttunsa, palautetekstissä luki jotain tyyliin: "Hunter, sehän on puhdasta Gonzo-journalismia!""
| |||