Versio 12. maaliskuuta 2013 kello 03.09 muokkaa Addbot (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 279 916 muokkausta p Botti poisti 59 Wikidatan sivulle d:q83464 siirrettyä kielilinkkiä ← Vanhempi muutos		Versio 2. marraskuuta 2013 kello 15.55 muokkaa kumoa Thi (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 94 864 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: {{Lähteetön}} '''Kiertoilmaus''' (tai '''kiertoilmaisu''') eli '''eufemismi''' on korvaava ilmaisu. Yleensä se on lieventävä ilmaisu tiukasta tai epämiellyttävästä asiasta. Sen avulla voidaan peittää totuutta käyttämällä epäsuoraa sanontaa suorapuheisuuden sijasta. ~~Kiertoilmaus~~Historiallisesti ~~voi~~kiertoilmaus ~~myös~~on ~~olla~~ollut vaihtoehtoinen nimitys jollekin asialle tai olennolle, jonka nimeä ei jostain syystä saa sanoa~~. Syitä kiertoilmausten käyttöön on useita: sana voi olla [[tabu]], sen käyttö voi olla kielletty, tai voidaan uskoa sanalla olevan yliluonnollisia vaikutuksia~~. == Historiassa == Vanhastaan kiertoilmauksia on käytetty voimakkaista ja suurista olennoista, kuten petoeläimistä, [[Jumala\|jumalista]] tai pahoista hengistä, sekä puhuttaessa kielletyistä aiheista tai asioista, jotka olivat [[tabu]]ja, kuten seksuaalisuudesta. Pyhän henkiolennon nimen asiattoman lausumisen ajateltiin herjaavan olentoa. Pahan tai pelottavan hengen tai petoeläimen nimen lausumisen taas ajateltiin kutsuvan olennon paikalle. Esimerkiksi suomalaisten ~~pakanallisen~~vanhan taivaan- ja ukkosenjumalan nimitys [[Ukko]] lienee alkujaan kiertoilmaus, joka viittaa vanhaan [[Mies\|mieheen]]. Sittemmin Ukko on vakiintunut tämän jumalan nimeksi, eikä nykyisin olla edes varmoja, mikä alkuperäinen nimi oli. [[Kristinusko]]n [[Paholainen\|paholaisesta]] on käytetty monia kiertoilmauksia, kuten ''vanha vainooja'', ''sielunvihollinen'' ja ''vihtahousu''. Pedoista, kuten [[karhu]]sta ja sudesta on käytetty useita kiertoilmauksia, ja myös sana ''karhu'' on alun perin kiertoilmaus, joka viittasi karheaan turkkiin. Monilla tärkeillä [[Riistaeläimet\|riistaeläimillä]] oli suomen kielessä kiertoilmauksia. Niitä käytettiin aikanaan varsinaisen nimen sijasta, koska siten uskottiin vältettävän huono metsästysonni. [[Kettu]] tunnettiin alun perin nimellä ''repo'', sana ''kettu'' on [[Partisiippi\|partisiippimuoto]] [[nahka]]a tarkoittavasta ''kesi''-sanasta. Rivi 8 ⟶ 9: Ikivanhan ja edelleen joissain kulttuureissa elävän käsityksen mukaan asioilla on ''oikeat'' nimet, jotka eivät pelkästään viittaa kohteeseensa, vaan ovat olennainen osa kohdettaan. Esimerkiksi ihmisen nimi oli osa ihmistä, ja joissain uskomuksissa nimi saattoi olla jopa ihmisen [[sielu]]. Monissa kulttuureissa uskottiinkin, että ihminen sai sielunsa vasta nimenannon yhteydessä. Kotieläintenkin ajateltiin tottelevan nimeään pikemminkin nimen yliluonnollisen vaikutuksen vuoksi, kuin siksi, että eläin tunnistaisi nimensä tai olisi oppinut reagoimaan siihen. Sama koski myös muita olentoja. Petoeläimiä tai pahoja henkiä ei haluttu paikalle, joten niiden oikeaa nimeä ei haluttu lausua. Riistaeläimet taas pelkäsivät nimeään, ja uskottiin, että ne lähtivät karkuun, jos niiden nimi sanottiin. Kiertoilmaukset eivät olleet olennon ”oikeita” nimiä, eivätkä siten yhtä vaarallisia. Usein kävi kuitenkin niin, että kiertoilmaus vakiintui ”oikeaksi” nimeksi, ja saatettiin joutua etsimään uutta kiertoilmausta. == Nykyisin == Kiertoilmauksia on kehitetty myös asioille, joita ei ole yhteisöllisistä tai yhteiskunnallisista syistä voinut sanoa. Vallanpitäjät ovat toisinaan rajoittaneet poliittisesti arkojen sanojen käyttöä, jolloin on keksitty vaihtoehtoisia ilmauksia. Kiertoilmauksia syntyy runsaasti myös länsimaisessa nyky-yhteiskunnassa, sillä jotkut sanat ja ilmaukset ovat [[Poliittinen korrektius\|poliittisesti epäkorrekteja]] tai jopa [[Kielletty sana\|juridisesti kiellettyjä]]. Tällaisia ovat varsinkin eri etniset nimitykset ja ihmisten henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten vammaisuuteen liittyvät nimitykset. Esimerkiksi sana [[neekeri]] on poliittisesti epäkorrekti, joten tilalle on otettu käyttöön monia vaihtoehtoisia nimityksiä, kuten tummaihoinen, musta, negridi ja afrikkalaisperäinen. Sanalle kertynyt huono leima edesauttaa tätä muutosta. Ilmauksille käy toisinaan siten, että kiertoilmaus vakiintuu asian varsinaiseksi nimeksi, jolloin täytyy keksiä uusia kiertoilmauksia. Toisinaan varsinkin poliittiset eufemismit päätyvät viralliseen käyttöön. Länsimaisessa nyky-yhteiskunnassa jotkut sanat ja ilmaukset ovat [[Poliittinen korrektius\|epäsopivia]]. Tällaisia ovat varsinkin eri etniset nimitykset ja ihmisten henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten vammaisuuteen liittyvät nimitykset. Esimerkiksi sanan [[neekeri]] sijasta käytetään sanoja musta, afrikkalainen tai afroamerikkalainen. Esimerkiksi ”[[kuolema]]” on hyvin tunnelatautunut sana, ja siitä käytetäänkin termejä "nukkua pois", "poistua joukostamme", tai "kaatua~~", "heittää veivit", "heittää pyyhe kehään", "heittää lusikka nurkkaan" ja "potkaista tyhjää~~". Eufemismin vastakohta on [[dysfemismi]], jolla pyritään saattamaan jokin asia huonoon valoon. Poliittisessa retoriikassa käytetään paljon dysfemismejä, kuten ''lahtari'' valkokaartilaiselle tai ''kulakki'' suurviljelijälle. [[Espanjan sisällissota\|Espanjan sisällissodassa]] "tasavaltalainen" ja "kansallismielinen" olivat osapuolten eufemismeja, ja "kommunisti" sekä "fasisti" niiden dysfemismejä. Rivi 19 ⟶ 21: * Tekniset tai vierasperäiset ilmaisut * Lyhenteet ("päin P:tä"~~, "Hoovee" sanoista ''haista vittu''~~) * Abstraktiot ("poistua keskuudestamme" kuolemasta) * Epätäsmällisyydet ("takamus") Rivi 27 ⟶ 29: == Katso myös == * [[Synonymia]] * [[Poliittinen korrektius]] == Kirjallisuutta == * {{Kirjaviite \| Tekijä=Varis, Markku \| Nimeke=Sumea kieli: Kiertoilmauksen muoto ja intentio nykysuomessa \| Selite=Väitöskirja,: Oulun yliopisto~~. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 717~~ \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura \| Vuosi=1998 \| Tunniste=ISBN 951-746-079-1}}▼ ▲* {{Kirjaviite \| Tekijä=Varis, Markku \| Nimeke=Sumea kieli: Kiertoilmauksen muoto ja intentio nykysuomessa \| Selite=Väitöskirja, Oulun yliopisto. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 717 \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura \| Vuosi=1998 \| Tunniste=ISBN 951-746-079-1}} [[Luokka:Käytös- ja tapatieto]]

Ero sivun ”Kiertoilmaus” versioiden välillä