Wikipedia

Ero sivun ”František Ladislav Rieger” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
vielä kolmas lähde
p kh
Rivi 2:
'''František Ladislav Rieger''' ([[10. joulukuuta]] [[1818]] [[Semily]], [[Böömi]] – [[3. maaliskuuta]] [[1903]] [[Praha]])<ref name="brit">[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/503167/Frantisek-Ladislav-Rieger František Ladislav Rieger] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 6.10.2013.</ref> oli [[tšekki]]läinen poliitikko, joka toimi 1800-luvulla tšekkinationalistien johtajana.
 
Rieger väitteli lakitieteen tohtoriksi vuonna 1846. Hän osallistui innokkaasti [[Euroopan hullu vuosi|vuoden 1848 vallankumoustapahtumiin]]: Hän oli mukana Prahaan keskittyneessä [[Panslavismi|panslavistisessa]] toiminnassa, johti valtuuskuntaa, joka esitti [[Itävalta|Itävallan]] hallitukselle tšekkien kansalliset vaatimukset, ja oli johtavana tšekkiedustajatšekkiedustajana [[Kremsier]]issä vuosina 1848–1849 kokoontuneessa perustuslakia säätävässä kansalliskokouksessa. HänRieger ajoi [[Slaavit|slaavien]] autonomiaa Habsburgien valtakunnassa sekä perustuslaillisia uudistuksia. Vallankumouksen epäonnistumisen jälkeen Riegerhän lähti maasta ja asui joitakin vuosia Ranskassa ja Englannissa.<ref name="brit" /><ref name="NFB">[http://runeberg.org/nfcc/0144.html ''Nordisk familjebok'' (1916), s. 255] {{sv}} Runeberg.org. Viitattu 5.10.2013.</ref> Vuonna 1853 hän meni naimisiin historiotsija-poliitikko [[František Palacký]]n tyttären kanssa. Palattuaan kotimaahansa Rieger keskittyi aluksi kirjallisiin töihin ja julkaisi runoja.<ref name="NFB" /> Hän julkaisi myös taloustieteellisiä tukielmia.<ref name="zlaty">Vladimiír Seidl: [http://www.econlib.cz/zlatyfond/html/aut_rieger_en.htm František Ladislav Rieger] {{en}} Zlatý fond. Viitattu 5.10.2013.</ref> Riegerin julkaisemana ilmestyi myös vuosina 1859–1874 ensimmäinen [[Tšekin kieli|tšekinkielinen]] tietosanakirja, 11-osainen ''Slovník naučný''.<ref name="brit" /><ref name="NFB" />
 
Vuonna 1861 Rieger perusti merkittävän poliittisen päivälehden, ''Národní listyn''. Samana vuonna hänestä tuli myös niin sanotun tšekkiläisen puolueen johtaja [[Böömin maapäivät|Böömin maapäivillä]] ja hänet valittiin vastaperustetun Itävallan [[Valtakunnanneuvosto (Itävalta)|valtakunnanneuvoston]] (''reichsrat'') alahuoneeseen. Rieger vastusti [[Anton von Schmerling]]in yhtenäistämispolitiikkaa ja hänen johdollaan tšekkiedustajat ryhtyivät kesäkuussa 1863 boikotoimaan valtakunnaneuvostoa luopuen paikoistaan. Parlamentin boikotointi jatkui lähes keskeytyksettä vuoteen 1879 asti.<ref name="brit" /><ref name="NFB" /> Sinä aikana tšekkiläinen puolue jakautui kahtia ja Rieger jäi konservatiivisemman siiven johtajaksi. Nuorempia jäseniä vieroittivat eräät hänen kiistanalaiset ratkaisunsa ja poliittiset harha-askeleensa. Vuoden 1867 [[Moskova]]n panslavistikongressissa Riegerin katsottiin myötäilleen venäläisiä panslavisteja ja vuosina 1869–1870 hän teki aloitteita Ranskan suuntaan; molemmat teot ärsyttivät myös tärkeitä piirejä Itävallassa.<ref name="brit" />
 
Boikotin päätyttyä Rieger palasi vuonanvuonna 1879 valtakunnanneuvostoon ”vanhatšekkiläisten” johtajana ja ryhtyi tukemaan [[Eduard von Taaffe|Taaffen]] hallitusta. Riegerin tavoitteena oli autonomian saaminen Böömille historiallisten oikeuksien (''staatsrecht'') perusteella, mikä edellytti lojaaliutta Habsburgien monarkialle. Kun hän lisäksi myötäili kirkollisia piirejä ja maanomistaja-aatelia, alkoivat [[nuortšekkiläiset]] hyökkäillä yhä kiivaammin häntä vastaan. Rieger menetti vuoden 1889 vaaleissa paikkansa maapäivillä ja 1891 myös valtakunnanneuvostossa, minkä jälkeen hän vetäytyi politiikasta.<ref name="brit" /><ref name="NFB" /> Hänet nimitettiin kuitenkin 1896 valtakunanneuvoston ylähuoneen jäseneksi ja korotettiin pian sen jälkeen [[vapaaherra]]ksi.<ref name="NFB" />
 
Nostattamastaan vastustuksesta huolimatta Rieger oli aikansa vaikutusvaltaisin tšekkien kansallisten pyrkimysten puolustaja. Valtakunnanpolitiikan lisäksi hän vaikutti Prahan kaupungin kunnallispolitiikassa ja edisti Tšekin kansallisteatterin, kansallismuseon sekä erillisen tšekkiläisen yliopiston perustamista kaupunkiin.<ref name="brit" /> Rieger kuoli vuonna 1903 ja hänet haudattiin [[Vyšehradin hautausmaa]]lle Prahaan.<ref name="zlaty" />
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/František_Ladislav_Rieger”