Ero sivun ”Suuret nälkävuodet” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 82.128.130.185 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Tiiliskivi tekemään versioon.
Rivi 1:
f
{{Tämä artikkeli|käsittelee nälkävuosia 1866–1868. Suomessa on ollut suuria nälkävuosia sitä ennenkin, erityisesti 1690-luvun [[suuret kuolonvuodet]], joista on erillinen artikkeli.}}
 
Rivi 42 ⟶ 43:
Riittävä määrä siemenviljaa saatiin ostettua [[Itämerenmaakunnat|Itämeren­maakuntien]] ([[Viro]]n ja [[Liivinmaa]]n) vuoden 1866 sadosta, joka oli toimitettu jo Hollantiin, jossa se oli tarkoitus käyttää [[olutpanimo]]issa, mutta [[Adolf Wasenius]] ja valtionagronomi [[Karl Johan Forsberg|Forsberg]] ostivat 40&nbsp;000 tynnyriä Itämeren­maakuntien ohraa Hollannista [[Schiedam]]in kaupungista. Ohratynnyrit päätettiin lähettää [[höyrylaiva|höyry­laivoilla]] Suomeen. Itämeren­maakuntien ohra oli tarkoitettu siemenohraksi, se oli epäpuhdasta ja sisälsi runsaasti myös ruohonsiemeniä. Tanskasta ja Etelä-Ruotsista ostettiin 6000 tynnyriä.<ref>Rein, Juhan Vilhelm Snellmanin elämä - jälkimäinen osa, s. 617–618, 630</ref> Kevätkylvö päästiin tekemään ajoissa ja syksyn sadosta tuli hyvä Pohjois-Suomessa ja kohtalainen muualla Suomessa. <ref name="juva_8_ss174-176">Juva, 8, s. 174–176</ref><ref name="klinge239" /> Kesällä sää oli hyvä, ja sato onnistui, mutta kerjäläisten levittämät [[kulkutauti|kulku­taudit]] tappoivat yhä ihmisiä. Nälkävuosien jälkeen Suomen maataloutta monipuolistettiin ja sekä [[infrastruktuuri]]a että teollisuutta kehitettiin, jotta vastaavanlaiset nälänhädät voitaisiin tulevaisuudessa torjua tehokkaammin. Käytännössä maatalouden monipuolistuminen näkyi [[karjatalous|karja­talouden]] aseman parantumisena. Nälkävuodet lisäsivät kiinnostusta parempien kulkuyhteyksien kehittämisen, mikä myötävaikutti [[Suomen rautatiet|rauta­teiden]] rakentamiseen.<ref>Oma maa 5, s. 86</ref><ref>Klinge, s. 240, 242</ref>
 
== Suomen senaatin toimetperseilyt nälkävuosina ==
[[Johan Vilhelm Snellman]] kääntyi tunnetun [[Frankfurt am Main|frankfurtilaisen]] pankkiirin, vapaaherra C. von [[Rothschild]]in puoleen, pyytäen häntä järjestämään kuuden miljoonan lainan. Rothschild ehdotti tavanomaista käytäntöä, [[obligaatio|obligaatioiden]] myymistä, mutta Snellman totesi, että siihen menisi niin pitkälti aikaa, että sitä ennen Suomen kansa olisi kuollut nälkään. Rothschild antoi sitten lainan omista varoistaan.