Versio 30. lokakuuta 2013 kello 15.27 muokkaa Phiitola (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 67 073 muokkausta →‎Mannerheim-risti: kh ← Vanhempi muutos		Versio 1. marraskuuta 2013 kello 09.03 muokkaa kumoa Phiitola (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 67 073 muokkausta kh Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Keijo Pentti Iisalo''' ([[8. tammikuuta]] [[1920]] [[Toijala]] – [[30. lokakuuta]] [[2008]] [[Lahti]])<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.calamnius.fi/tunnetut.html \| Nimeke = Calamnius-sukuseura ry \| ~~Tekijä~~Viitattu = 18.12.2010}}</ref> oli [[Mannerheim-risti\|Mannerheim-ristin ~~Tiedostomuoto~~ritari]] =numero \|16 ~~Selite~~ja =samalla \|ensimmäinen ~~Julkaisu~~[[vänrikki]], =joka \|nimitettiin ritariksi. Ajankohta = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = \| Viitattu = 18.12.2010 \| Kieli = }}</ref> oli [[Mannerheim-risti\|Mannerheim-ristin ritari]] numero 16 ja samalla ensimmäinen [[vänrikki]], joka nimitettiin ritariksi. Pentti Iisalon vanhemmat olivat rautatievirkamies Jaakko Antero Iisalo ja Siiri Aino. Perheessä oli kuusi lasta, neljä poikaa ja kaksi tyttöä. Myös vuonna [[1916]] syntyneestä [[Tauno Iisalo\|Taunosta]] tuli Mannerheim-ristin ritari. Tämän lisäksi ristiä ehdotettiin vuonna [[1918]] syntyneelle Aulikselle. Neljäs veli Viljo haavoittui vakavasti [[Jatkosota\|jatkosodassa]]. Isä Jaakko Antero Iisalo ([[1885]] [[Toholampi]] – [[1950]] [[Sievi]]) oli vuonna 1906 ajan tapaan suomentanut Ingman-sukunimensä Iisaloksi. Rivi 22 ⟶ 21: Syksyllä Iisalo pääsi [[Reserviupseerikoulu]]n kurssille 50 [[Niinisalo]]on. Hän oli 800 oppilaan kurssin kymmenenneksi paras. RUK:n jälkeen Iisalo palasi kokelaana entiseen prikaatiinsa [[Taipalsaari\|Taipalsaarelle]] [[Lappeenranta\|Lappeenrannan]] lähelle. Vuoden 1940 kesällä Pentin sisko Hilkka oli mennyt naimisiin metsänhoitaja Orvo Lipposen kanssa. Heille syntyi Turtolassa, nykyisessä [[Pello]]ssa, vuoden 1941 huhtikuussa poika [[Paavo Lipponen\|Paavo]], josta myöhemmin tuli [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue\|SDP]]:n puoluejohtaja, pääministeri ja eduskunnan puhemies.{{tarkenna\|kuinka liittyy tähän artikkeliin eli mikä merkitys tapahtumalla Pentti Iisalolle}} == Joukkueenjohtaja == [[Jatkosota\|Jatkosotaan]] vänrikki Iisalo lähti jääkärieversti [[Antti Kääriäinen\|Antti Kääriäisen]] komentaman [[Jalkaväkirykmentti 2:n ~~riveissä~~(jatkosota)\|Jalkaväkirykmentti 2:ssa]]. Iisalon joukkue lähti Lappeenrannasta kohti rintamaa heinäkuun 1. päivänä. Oman joukkueen Iisalo sai heinäkuun 23. päivänä edellisen joukkueenjohtajan, vänrikki Toimi Ravin, kaaduttua partiomatkalla. Rykmentti alistettiin ennen Kannaksen yleishyökkäystä eversti [[Jussi Sihvo]]n [[10. ~~Divisioona~~divisioona (jatkosota)\|10. divisioonalle]]. Divisioona taisteli vuoden 1941 kesällä kenraalimajuri [[Taavetti Laatikainen\|Taavetti ”Pappa” Laatikaisen]] [[Suomen II ~~armeijakunnan~~armeijakunta ~~mukana~~(jatkosota)\|II armeijakunnassa]] [[Karjalankannas\|Karjalankannaksella]]. Heinäkuun viimeisenä päivänä Laatikaisen armeijakunta lähti hyökkäykseen. Reservinä ollut Jalkaväkirykmentti 2 liittyi 10. divisioonan hyökkäykseen 7.8 elokuuta. Varusmiespataljoona, johon Iisalon joukkue kuului, valtasi seuraavana päivänä Kirkkokankaan voimakkaasti varustetut asemat [[Hiitola]]n kirkonkylässä. Komppanian tappiot olivat vuorokauden aikana jatkosodan siihen mennessä suurimmat, kuusi kaatunutta ja 46 haavoittunutta. Rivi 91 ⟶ 90: ==Lähteet== {{Viitteet}}▼ [http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&a=6246?s=s&g=4&ag=28&t=641&a=6246 YLE Elävä arkisto: Pentti Iisalo - ritari mieheksi] [http://www.jkerkkonen.net/retrospect/index.php?m=family&id=I632] === Viitteet === ▲{{Viitteet}} ==Aiheesta muualla== * [http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/2596/pentti-iisalo Pentti Iisalon muistokirjoitus Helsingin Sanomissa] {{~~DEFAULTSORT~~AAKKOSTUS:Iisalo, Pentti}} [[Luokka:Mannerheim-ristin ritarit]] [[Luokka:Vuonna 1920 syntyneet]]

Ero sivun ”Pentti Iisalo” versioiden välillä