Ero sivun ”Kaivo” versioiden välillä

'''Kaivo''' on [[pohjavesi|pohjaveden]] pinnan alapuolelle ulottuva kuoppa, josta [[vesi]] on nostettavissa käyttöön. Parhaiten pohjavettä saadaan tasarakeisista karkeista [[hiekka]]- tai [[Sora|sorakerrostumista]]. Huonoimmin [[savi]]- ja [[Moreeni|moreenimaalajitelmista]].<ref name="iso4">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Otavan Iso Tietosanakirja 4| Vuosi = 1962| Luku = Kaivo| Sivu = 156| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 1.11.2013 | Kieli = }}</ref>

KansanuskomuksiinPaikka kuuluivatvalitaan kaivonkatsojat,siten jotkaettei esimerkiksilikavesi varvuilla,voi [[taskukello]]llapäästä taivettäläpäisevien [[sormus|sormuksen]]maakerrosten avullaläpi määrittivät [[vesisuoni|vesisuonen]] paikan, johon kaivo kannatti kaivaa, jotta siihen tulisi vettäkaivoon. Kaivon reunojen sortuminen estetään tukirakenteilla, aikaisemmin hirsikehikoilla tai kiviladelmilla, nykyisin [[betoni]]sta valmistetuilla renkailla eli kaivonrenkailla.<ref name="iso4" />

''Porakaivo'' tehdään poraamalla peruskallioon syvä reikä, johon kalliohalkeamissa oleva vesi kertyy ja jonka pohjalta vesi nostetaan [[pumppu|pumpulla]] ylös. Suomessa riittää usein noin 100 metriä, muualla maailmalla voidaan joutua kaivamaan huomattavasti syvemmälle, syvimpien kaivojen ollessa jopa 900 m syviä. Porakaivon reiän yläosaan asennetaan suojaksi teräsputki, joka estää maa-aineksen valumisen reikään.<ref Reiänname="iso4" pohjalle/> lasketaan nostovaijeriin, sähköjohtoon ja [[vesijohto]]on kytketty uppopumppu, joka nostaa vettä. Syvässä reiässä ei voi käyttää imevää pumppua kuten matalassa kaivossa, koska [[alipaine]] ei pysty nostamaan vettä. Käytännössä imukorkeuden raja imevälle pumpulle on noin seitsemän metriä. Ejektoritoimisella pumpulla voidaan nostaa vettä syvemmältäkin, vaikka pumppu on maan pinnalla.