Ero sivun ”Kyproksen maantiede” versioiden välillä

'''Kyproksen saari''' kuuluu [[Kyproksen tasavalta|Kyproksen tasavallalle]], mutta saaren pohjoisosassa on Turkin vuonna 1974 miehittämä alue, joka on julistautunut itsenäiseksi nimellä [[Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta]]. [[Kypros≈≈Kypros]] on Välimeren kolmanneksi suurin saari [[Sisilia]]n ja [[Sardinia]]n jälkeen. Sen pinta-ala on 9&nbsp;251 km² ja asukasluku on noin 871&nbsp;036 (2009).<ref name=aboutcyprus>{{Kirjaviite | Tekijä = Polly Lyssiotis & Vasiliki Kokoti (toim)| Nimeke = About Cyprus| Vuosi = 2007| Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Nikosia, Kypros| Julkaisija = Press and Information Office| Tunniste = ISBN 978-9963-38-499-0| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref>

Saaren pohjoisreunaa pitkin koko saaren pituudelta kulkee [[Kyrenea]]n kalkkivuoret. Niiden eteläpuolella [[Famagusta]]n ja [[Morfou]]n kaupunkien välissä on hedelmällinen Mesaorian tasanko. Lähes puolet saaren pinta-alasta on viljelykelpoista.<ref name="geo">{{Kirjaviite | Tekijä =Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.) | Nimeke = Geographica – suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat| Vuosi =2003 | Sivu =191 | Julkaisija =Könemann | Tunniste = ISBN 3-8290-2481-9| Viitattu = 19.3.2008 | Kieli = }}</ref>

Kyproksen metsien vuosisatojen ajan jatkunut tuhoaminen on heikentänyt maaston vedenpidätyskykyä, ja nykyisin kaikki saaren joet kuivuvat kesäksi. Troodos-vuorilta virtaa talvipuolella vuotta jokia eri suuntiin. Maanviljelyn vedentarpeen tyydyttämiseski on rakennettu monia patoja ja kanavia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/cyprus/17.htm | Nimeke = Geography: Terrain and drainage | Tekijä = Eric Solsten, toim. | Ajankohta = 1991 | Julkaisu = Cyprus: A Country Study | Julkaisija = GPO for the Library of Congress | Viitattu = 31.10.2013 }}</ref>

Kypros kuuluu maantieteellisesti [[Lähi-itä]]än, eli [[Aasia]]an, mutta poliittisesti ja kulttuurillisesti sen katsotaan kuuluvan [[Eurooppa]]an. Kyprokselta on matkaa Turkkiin 75, [[Egypti]]in 300, [[Syyria]]an 105 ja [[Rodos|Rodokselle]] [[Kreikka]]an noin 380&nbsp;km<ref name=aboutcyprus/>. Manner-Kreikkaan matkaa on 770 km.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/148573/Cyprus | Nimeke = Cyprus | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 31.10.2013 }}</ref>

Kyproksen suurimpia kaupunkeja ovat [[Limassol]] (noin 101&nbsp;000 asukasta vuonna 2011), [[Strovolos]] (68&nbsp;000) [[Nikosia]] (55&nbsp;000) ja Larnaka (51&nbsp;500).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.citypopulation.de/Cyprus.html | Nimeke = Principal Cities| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = citypopulation | Viitattu = 31.10.2013 }}</ref>

Kyproksessa vallitsee [[välimerenilmasto]], jonka myötä talvet ovat sateisia ja kesät kuivia ja lämpimiä. Meren läheisyys tasapainottaa ilmastoa sen verran, ettei varsinkaan saaren länsirannikolla ole kesäisin niin kuuma kuin muualla. Myös korkeus vaikuttaa lämpötiloihin: kilometrin nousu korkeudessa aiheuttaa noin viiden asteen laskun lämpötilassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cyprusdmc.com/cyprus/climate.htm | Nimeke = Cyprus climate | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Cyprus meteorological service | Viitattu =26.10.2013 }}</ref> Kesäaikaan keskimääräinen päivän ylin lämpötila vaihtelee Mesaorian tasangon 29&nbsp;°C :sta Troodoksen vuorten 22&nbsp;°C:seen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://iucn.org/about/union/secretariat/offices/europe/resources/country_focus/cyprus/ | Nimeke = Cyprus | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = IUCN | Viitattu = 29.10.2013 }}</ref>

Kyproksen kasvilajien kartoitus on käynnissä. Siellä on tavattu jo 1900 eri kasvilajia ja niiden alalajia, joiden joukossa 140 [[kotoperäisyys|kotoperäistä]] lajia. Kyproksen arvostetuin ja kerätyin sienilaji on [[männynleppärousku]]. Myös [[suppilohapero]]a kerätään paljon. [[Kuningasosterivinokas]] kasvaa villinä Kyproksella.<ref name="FOREST"/>

Kyproken tasavallan metsäosasto hallinnoi kymmentä luontoaluetta, jotka on tarkoitetu ennen kaikkea virkistysalueiksi. Suurin niistä on yli 9000 hehtaarin laajuinetn Trodoosin metsäpuisto. Puistoalueilla on merkittyjä vaellusreittejä, leirintäalueita ja eväsretkipaikkoja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.moa.gov.cy/moa/fd/fd.nsf/DMLparks_en/DMLparks_en#3 | Nimeke = National Forest Parks | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Department of Forests, Cyprus | Viitattu = 31.10.2013 }}</ref>