Ero sivun ”Koulutus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 7:
Suomalainen koulutusjärjestelmä jakaantuu esiopetukseen, [[perusaste]]eseen ([[peruskoulu]]), [[toinen aste|toiseen asteeseen]] ([[lukio]] ja [[ammattioppilaitos]]) sekä [[korkea-aste]]eseen ([[ammattikorkeakoulu]] ja [[yliopisto]]). Koulutusjärjestelmä muistuttaa useimpien muiden [[Euroopan unioni]]n teollisuusmaiden koulutusjärjestelmiä.
== Koulutuskilpailu ==▼
Nykyään koulutuksesta on tullut ylemmillä tasoilla myös eräänlainen kansainvälinen kilpailuvaltti, ja jokainen kansakunta ja alue pyrkii voittamaan koulutustasossa toisensa. EU:n tavoitteena on olla vuonna 2010 maailman [[kilpailukyky]]isin alue, ja koulutuksen tason nosto on yksi tärkeimpiä tekijöitä tavoitteen saavuttamiseksi. Suomen [[valtioneuvosto]] on myös toistuvasti nimennyt koulutuksen tason nostamisen Suomen kansakunnan menestyksen takaajaksi.▼
== Koulutus ja hyvinvointi ==
Kansainvälisesti [[WTO|WTO:n]] tason neuvotteluissa koulutuksesta on pyritty tekemään kansainvälisen palvelukaupan osa ja [[vienti]]tuote, jolloin siihen panostetuista investoinneista voitaisiin odottaa entistä enemmän suoranaista tuottoa. Samalla tavoitteena on nostaa [[kehittyvä maa|kehittyvien maiden]] sivistyksen ja talouksien kasvua, koska tutkimuksin on osoitettu, että koulutuksen puute sekä miehillä että naisilla on usein epäsuorasti syynä erilaisiin suuriin ongelmiin, kuten [[AIDS|AIDS:in]] leviämiseen, [[korruptio]]on, rikollisuuteen, syrjintään ja yhteiskunnalliseen epävakauteen.
[[Kennedy School of Government]]in kehitystalouden professori, tohtori Lant Pritchett totesi tutkimuksessaan, että koulutuksen lisääminen näyttää laskevan tuottavuutta. Hän erotti kolme syytä, joiden osuudet vaihtelevat maasta toiseen: 1. kieroutuneet hallinnolliset ympäristöt, 2. koulutuksen määrän valtava lisääminen on vähentänyt sen [[rajahyöty]]ä, 3. koulutuksen laatu on ollut huonoa. <ref name=wber>[http://wber.oxfordjournals.org/content/15/3/367.abstract Where Has All the Education Gone?], Lant Pritchett, The Kennedy School of Government, World Bank Econ Rev (2001) 15 (3): 367-391. doi: 10.1093/wber/15.3.367</ref>
Tutkimuksen mukaan vaurauden kasvu lisää koulutusta mutta koulutuksen lisääminen ei lisää vaurauden kasvua vaan heikentää talouskasvua lyhentämällä työuria.<ref name=wber/><ref name=te>[http://nyt.fi/20131025-mitae-ajattelin-taenaeaen-koulutus-tuhoaa-meidaet/ Mitä ajattelin tänään: Koulutus tuhoaa meidät], Tuomas Enbuske, HS NYT 25.10.2013.</ref>
Filosofi [[Nassim Nicolas Taleb]]in Antifragile-kirjan mukaan [[Sveitsi]] on maailman rikkaimpia maita siksi, että siellä on suhteellisen vähän yliopistokoulutettuja.<ref name=te/> Koulutettujen älykköjen ja ylhäältä tulevan valtionhallinnon sijaan ruohonjuuritaso ja kansalaisyhteiskunta vastaavat järjestelmien luomisesta, mikä suojaa utopioilta ja vain paperilla toimivilta teorioilta.<ref name=te/>
Sveitsissä valmistutaan oppisopimuspohjalta sellaisiinkin ammatteihin - esimerkiksi pankkiireiksi - joihin muualla tyypillisesti hankitaan yliopistokoulutus.
=== Koulutus signalointina ===
Osa koulutuksesta on yhteiskunnallista tuhlausta, [[signalointi (taloustiede)|signalointi]]a, joka ei nosta opiskelijan tuottavuutta vaan ainoastaan viestii potentiaalisille työnantajille henkilön lahjakkuudesta arvosanoin. Tällöin opiskelija vie paremman työpaikan pois joltakulta toiselta. Siksi koulutus voi kannattaa yksilölle itselleen, vaikka se ei yhteiskunnan näkökulmasta olisi menetetyn työajan ja kustannusten arvoista, mutta esimerkiksi [[Etelä-Korea]]ssa se ei enää kannata yksilöillekään, vaan on kannattavampaa mennä töihin suoraan toisen asteen koulutuksen jälkeen. Siksi maassa nyt yhä harvempi hankkii yliopistokoulutuksen. <ref>[http://www.economist.com/news/special-report/21588204-south-koreas-education-fever-needs-cooling-other-arms-race The other arms race - South Korea’s education fever needs cooling], [[The Economist]], Oct 26th 2013.</ref>
▲== Koulutuskilpailu ==
▲
== Koulutuksen kehittäminen ==
| |||