Ero sivun ”Polttovenehautaus” versioiden välillä

'''Polttovenehautaus'''<ref name=sanasto/> on [[polttohautaus|polttohautaamisen]] erikoismuotomuoto, jossa vainaja laitettiinasetetiin puuveneeseen [[hauta-antimet|hauta-antimineen]] ja sitten poltettiin roviolla. Palamattomat esineet, tuhka ja jäljelle jääneet luut lakaistiin kasaan ja haudattiin esimerkiksi maakuoppaan tai [[polttokenttäkalmisto]]n kivetyksenkivien sekaan. TraditiotaPolttovenehautauksia harjoitettiin melko yleisestitehtiin [[Itämeri|Itämeren]] rannikoiden yhteisöissä [[rautakausi|rautakaudella]], mutta erityisen paljonerityisesti [[merovingiaika|merovingi-]] ja [[viikinkiaika]]na eli noin 550–1000 jaa. Samaan aikaan esiintyi harvinaisempanaharvemmin myös [[venehautaus|veneessä hautaamista]], jossajolloin vainajaa ei poltettu.<ref name=raike/><ref name=mossby/>

PolttovenehautauksenPolttovenehautauksessa traditio käyttääkäytettiin puista ”arkkua”, mikä periytynee lieneejo [[Kivikausi|kivikautinenkivikaudelta]], mutta varmuudellavarmasti ainakin [[Pronssikausi|pronssikautinenpronssikaudelta]]. Silloin hautaamisessa käytettiin kahta puunrungosta koverrettua [[Ruuhi|ruuhta]], jotka asetetiin maakuoppaan reunat vastakkain kuin arkku. Vainaja ja hauta-antimet asetettiin ruuhiin, jotkaja ne peitettiin maalla. Koska puurakenteet säilyvät huonosti, traditiostatällaisesta eihautauksesta ole säilynyt montaakaanon hautaustavähän tutkittavaksitietoja. Sen sijaan myöhäisemmästä rautakautisista venehautaustraditioista on säilynyt paljon esimerkkejä.<ref name=mossby/>

Vanhimmat venehautaukset ajoitetaan [[Bornholm]]in saarelle 300-luvulle jaa., eli roomalaiselle rautakaudelle. Niitä on löydetty vielä merovingiajanmerovingi- (''vendeltid'' {{sv}}) ja viikinkiajan loppuun asti 1000-luvulle jaa. Näissä hautauksissa vainaja asetettiin avoveneeseen, jonne laitettiin mukaan vainajan henkilökohtaisia tavaroita, ravintoa, mahdollisesti aseistusta, hevonen, koira tai kotieläimiä. Tämän jälkeen veneeseenvene kasattiin polttopuita, jotka sytytettiin tuleenpoltettiin. Tuhkat saatettiin peittää sijoillensapolttamispaikalle, tai sitten ne voitiin lakaistalakaistiin kasaan ja viedävietiin [[kalmisto]]on haudattavaksi. Polttovenehautauksesta jää yleensä jäljelle paljon jäänteitä: tuhkaa, palaneita luunpalasia, hampaita ja hampaita, erilaisia metalliesineitä, kuten koruja, veitsiä ja aseita sekä veneen naulat, niitit ja muut rautaosat. VenepolttohautausVeneestä eroaajäi muistatuhkaan polttohautauksista siinä, että veneen mukana tuli tuhkaanmyös runsaasti niittejä ja nauloja, (50-500 kappaletta). VeneissäRautaniittejä käytettiinalettiin rautaniittejäkäyttää vasta vendel- ja viikinkiajalla. VenehautauksissaVainaja saatettiin vainaja erityissyistä johtuenjoskus haudata veneineen myös ruumishautana. NäitäTämä hautauksiatapa onoli kuitenkin pieni vähemmistöharvinainen, jajoten se oli ilmeisestiehkä varattu mahdollisestivain yhteisön korkea-arvoisille jäsenille.<ref name=raike/><ref name=mossby/>

=== Ruotsi ja Norja ===

Suomessa löydetyt venehautaukset ovat kaikki yhtä lukuunottamatta olleet polttovenehautauksia. Tähän on kaksi syytä. PolttamatonEnsinnäkin venehautausruumishautaamista lahoaaei jaole multaantuuharjoitettu nopeastiSuomessa Suomenkovinkaan maaperäyleisesti, happamuudenja takia.toiseksi Toinenpolttamaton syyvenehautaus lienee,lahoaa etteija täällämultaantuu harjoitettunopeasti ruumishautaamistaSuomen kovinkaanhappamassa yleisesti,maaperässä. jolloin harvatHarvat venehaudat ovat jääneet helposti huomaamatta., Ainoakoska merkkiveneestä lahonneestaon veneestäjäänyt ovatjäljelle ruostuneetvain niitit, joitaja venehautauksessanekin onovat levinneet harvakseltaan veneenlaajuiselle alueella levinneenäalueelle. SiksiAinoastaan ainoat merkittävät niittikeskittymät ovat tulleet vastaan polttokenttäkalmistoissa. Niistäpolttokenttäkalmistoista on löytynyt niittejä yhdessä ryppäässä niin paljon niittejä, että niistähautausta saisivoi naulattuaperustellusti veneen taiväittää ainakin suuren osan siitäpolttovenehautaukseksi.<ref Riittäväname=raike/> määräPienen, tulessalimilautaisen patinoituneitaveneen niittejärakentamiseen onkinon ainoatarvittu perustevähintään väittää100 hautausta polttovenehautaukseksiniittiä.<ref name=raike/>Kuitenkin Vähintäänjo 10050 niittiä tarvitaanvoidaan kokonaisuudessaanhyväksyä pienentodisteeksi veneenveneestä rakentamiseksisilloin, limilautaisena. Mikälikun tuhkat ja niitit on heitetty polttokenttään kivien joukkoon, niistä häviää osa, kunja kalmistosta pystytään tutkimaan vain osa. Tällöin voidaan hyväksyä vene jo 50 niitin perusteella. Niittien tulee kuitenkin olla oikean pituisia ja mallisia, jotta ne ylipäätään voidaan hyväksyä veneen niiteiksi.<ref name=raike/>

Vuoteen 1992 mennessä Suomesta oli löydetty kaikkiaan 36 venehautausta. Ne ajoittuvat merovingiajan alusta viikinkiajan loppuun. [[Aurajoki]]laaksossa ja [[Raisio]]ssa niitä oli 12, [[Kalanti|Kalannissa]] 2, [[Halikko|Halikossa]] 1, [[Perniö]]ssä 2 ja [[Karjaa]]lla 2, [[Tampere]]ella, [[Huittinen|Huittisissa]] ja [[Kokemäki|Kokemäellä]] kussakin 1, [[Isokyrö|Isossakyrössä]] 2, [[Vähäkyrö|Vähässäkyrössä]] 2 ja [[Ahvenanmaa]]lla 10.<ref name=raike/> Merovingiajalle kuuluvat venehautakalmistot ovat Perniön Yliskylä (550-luku, 900 niittiä),<ref name=tvauri275/> Karjaan Storåkerkullen (noin 600 jaa.), Isokyrön Pukkila (kypärä), Vähäkyrön Kaavontönkkä<ref name=kaavontonkka/> ja Kalannin Kalmumäki.<ref name=raike/> Viikinkiajalle kuuluvat Kalannin Pietilä (800-luvun alku), Kaarinan Ristimäki I (770 niittiä),<ref name=tvauri275/> Saltvikin Kvarnbacken, Kaarinan Ristimäki (n. 800 jaa.) ja Liedon Ylipää.<ref name=raike/> Polttovenehautauksia lienee paljon lisääenemmänkin.<ref name=jappinen/>

[[Saarenmaa]]n kalmistoissa oli viikinkiajallakäytettiin 900-luvulla käytössä halkaisijaltaan muutaman metrin kivikehiä, joiden sisälle vainajan tuhkat ja muut polttohautaamisenpolttohautauksen jäänteet sijoitettiin. Näistä kalmistoista on löytynyt myös veneen niittejä. Muualla Viron rannikkoseudulla polttokenttäkalmistot olivat epämääräisiä kivetyksiäkivikenttiä, jonne polttohautauksen jäänteet heitettiin. Samoin kuin Saarenmaalla, joukossa oli myös paljon veneniittejäveneen niittejä. Esimerkkejä polttovenehautauksista ovat Lagedi hauta XII (600-luku jaa., 146 niittiä),<ref name=tvauri275/> Aseri (600-luku),<ref name=tvauri275/> Rae <ref name=tvauri275/> ja Proosan tarhakalmistossatarhakalmisto.<ref name=tvauri275/>.<ref name=kriiska/>

=== Venäjällä ja muuallaMuualla ===

[[Olhavanjoki|Olhavajoen]] viikinkiaikaiset venehautaukset ovat Plankun kalmistossa skandinaavisia, mutta muut varjagivaikutteisesti slaavilaisia.<ref name=raike/> RanskanRanskasta [[Bretagne]]n rannikollarannikolta löytyi jo vuonna 1906 polttovenehauta [[Groix]]in saarelta. Kummusta paljastui poltetutaikuisen jäänteetja aikuisestanuoren japojan nuorestapoltetut pojastajäänteet. Hauta-antimet olivat skandinaaviset, ja haudasta löytyi uhrattuja eläimiä, joista suurin oli hevonen, kulta-, pronssi- ja rautaesineitä sekä, aseita ja uhrattuja eläimiä, joista suurin oli hevonen.<ref name=stylega13/>

Vainajia on myös lähetetty veneissäänveneissä vesille, ikään kuin kulkemaan [[Tuonela]]an. Esimerkiksiesimerkiksi [[Vienanjoki|Vienanjokeen]] on lähetetty vainajia veneissä. On ehkä uskottu, että pohjoisessa, jonnekun [[Vienanmeri]] veneet on kuljettanut veneet pohjoiseen, siellä on sijainnut reitti [[Tuonela]]an. VeneenPolttamalla käyttöönvainajan olisi ollut syynä se, että alus olisi ollut kulkuväline henkisellä matkalla Tuonelaan. Polttamallahenki vapautettiin vainajan henkikuitenkin nopeammin, kuin maatumalla olisi ollut mahdollista. Veneen funktiotarkoitus olisilienee ollut samantapainen, mikäkuin on annettu muillemuillakin hauta-antimilleantimilla. NeSe seurasivatseurasi poltettuinapoltettuna vainajaa Tuonelaan, jotenjoka veneessäsaattoi saaattoimatkustaa tällöinsillä matkustaaTuonelaan. Toisaalta veneveneelle on voinut olla pelkästäänkäytännöllisiäkin käytännöllisistäsyitä, sillä se syistäoli hyvä polttoalusta vainajan tuhkaamisessa. Tähän viittaa se, että vene käännettiin nurin vainajan suojaksi. Lahoavia veneitä saattoi myös olla saatavillahelposti riittävästisaatavilla tähän tarkoitukseen.<ref name=raike/><ref name=mossby/>

Keskiaikaiset arabilähteet kuvaavat useassakin tekstissä veneillä liikkuneiden kauppiaiden tai päälliköiden hautausrituaaleja. [[Averroës|Ibn Rušd]] mainitsee, kuinka päällikkö haudattiin veneessä talomaiseen kammioon vaatteet, korut, aseet, tarvekalut, vaimo tai palvelija mukanaan. [[Al-Masudi]] kertoo matkakertomuksessaan, kuinka myös vaimo polttohaudataanhaudattiin säännönmukaisestitavallisesti miehensä mukana. [[Ibn Miskawayh]] mainitsee myös vaimon hautaamisen yhdessä miehensä mukana muidenja hauta-antimien kanssa. Kaikissa tapauksissa hautarakennelmat lopulta poltettiin.<ref name=mossby/>