Ero sivun ”Friitala (yritys)” versioiden välillä

11 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
Hylättiin viimeiset 3 tekstimuutosta ja palautettiin versio 13620661, jonka on tehnyt käyttäjä Viherio.
p (Käyttäjän 213.139.191.111 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 213.139.191.112 tekemään versioon.)
(Hylättiin viimeiset 3 tekstimuutosta ja palautettiin versio 13620661, jonka on tehnyt käyttäjä Viherio.)
Liike työllisti aluksi Hellmannin lisäksi kaksi työntekijää ja seuraavan kahden vuoden kuluessa heitä palkattiin kaksi lisää. Maaliskuussa 1894 Hellman avasi liikkeen [[Pori]]n [[Yrjönkatu (Pori)|Yrjönkadulle]]. Kaksi vuotta myöhemmin valmistui verstaan vieressä sijainneeseen Uotilan talon navettaan nahkatehdas, jonka koneet saivat käyttövoimansa [[höyrykone]]esta. Yrityksen ensimmäisiä tuotteita olivat paikallisista materiaaleista muokatut päällis- ja pohjallisnahat. Myös [[Lammas|lampaannahan]] valmistuksesta tuli huomattava tuotannonhaara, sitä käyttivät muun muassa [[Kirjansidonta|kirjansitojat]] sekä lakkitehtailijat.<ref name=digi/>
 
1900-luvun ensimmäisinä vuosina Hellmanin liike laajensi tuotantoaan [[Valjaat|valjaisiin]], [[Satula|satuloihin]] sekä muihin hevosvarusteisiin. Vuonna 1904 valmistui nahkatehtaalle uusi kolmikerroksinen lisärakennus, johon hankittiin myös uutta koneistoa. Ennen [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] puhkeamista tehdas laajeni vielä muun muassa uudella konttorirakennuksella, jonka yhteydessä oli myös Hellmanin perheen asunto. Vuonna 1913 nahkatehdas vaihtoi vaihtoi höyryvoiman sähköön. [[Rosenlew|W. Rosenlew & Co.]] oli rakentanut oman voimalaitoksen Poriin, josta sähkölinja vedetiin myös vajaan kymenenkymmenen kiometrinkilometrin päässä sijainneelle Friitalan nahkatehtaalle. Hellmanin yritys jatkoi laajenemistaan myös sotavuosina. Vuonna 1915 hän oli ostanut PrinPorin YrjönkdultaYrjönkadulta manoman liikerakennuksen, jonne sijoittuivat nahka- ja kenkäliike sekä tehtaan Porin konttori. Vuotta myöhemmin valmistui FritalaanFriitalaan kolmkerroksinnkolmikerroksinen puu- ja iiliraenteinentiilirakenteinen lsärakenuslisärakennus.<ref name=digi/>
 
Liikkeen toiminta oli kasvanut jo niin suureksi, että syksyllä 1917 Arthur Hellman päätti muuttaa sen [[osakeyhtiö]]ksi, jonka omistajiksi tuli koko hänen perheensä. Yhtiö aloitti toimintansa nimellä ''Friitalan Nahkatehdas Osakeyhtiö''. Tehdas oli käynnissä myös vuoden 1918 [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] aikana, mutta se toimi [[Punakaarti|punaisten]] valvonnassa. Arthur Hellman koki sodan aikana myös henkilökohtaisen mentyksen, kun hänen [[Valkoiset|valkoisten]] puolella sotinut poikansa Antero Hellman kuoli taistelussa.<ref name=digi/>
1920-luvun lopulla Friitala laajensi tuotantoaan erilaisiin nahka-asusteisiin. Tavallisten käyttövaatteiden lisäksi valikoimaan kuului muun muassa lentäjille ja sotilaille sekä eri lajien urheilijoille tarkoitettuja nahka- ja turkisasuja.<ref name=ffoy>[http://www.friitala.fi/history.php Friitala Fashion Oy:n historia.] Viitattu 24.3.2013.</ref> Arthur Hellman luopui toimitusjohtajan tehtävistä vuonna 1928 ja tilalle astui Hellemaaksi nimensä muuttanut Artturi.<ref name=sks/> Yhtiö alkoi myös entistä enemmän suuntautumaan ulkomaille, se osallistui muun muassa [[Leipzig]]in messuille [[Saksa]]ssa vuonna 1930. Friitalan tuotteet saavuttivat suurta arvostusta kotimaassa, esimerkiksi vuonna 1931 valmistuneen [[Eduskuntatalo]]n tuolit verhoiltiin yrityksen toimesta. Lisäksi Friitala on myöhempinä vuosikymmeninä vastanut muun muassa [[Finlandia-talo]]n sekä [[Kansallisteatteri]]n istuimien verhoilusta.<ref name=ffoy/> Vuonna 1936 valmistui suuri tiilirakenteinen nahkatehdas, joka saavutti nykyisen ulkoasunsa 1950-luvulla. Arthur Hellman puolestaan kuoli vuotta myöhemmin 63-vuotiaana.
[[Tiedosto:Friitalan nahkatehdas.jpg|thumb|250px|left|Friitalan nahkatehdas 1940-luvulla.]]
 
== Sotavuodet ja 1950-luku ==
Sotavuosina Friitalan tuotanto meni lähes kokonaan armeijan tarpeisiin. Tehtaan toimintaa vaikeuttivat ulkomaisen raakanahan tuonnin vähentyminen sekä yleinen pula tuotannon vaatimista tarvikkeista. Myös suuri osa tehtään työntekijöistä oli joutunut rintamalle. [[Jatkosota|Jatkosodan]] loppuvaiheen aikana Friitala sai kuitenkin lisättyä tuotantoaan ostamalla nahkoja ja [[Vuota|vuotia]] Saksasta sekä [[Turkki|Turkista]].<ref name=sks/>