|
<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 90</ref>
Byströmin mukaan* '''automaattinenAutomaattinen tietojenkäsittelytehtävä''' on kyseessä silloin, kun palkkataulukosta tarkistetaan henkilön kuukausipalkka.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 90</ref>
Byströmin mukaan* '''normaaliNormaali tietojenkäsittelytehtävä''' on esimerkiksi henkilön veroprosentin määrittäminen huomioimalla verovähennykseen oikeuttavia menoja.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 91</ref>
Byströmin mukaan* '''normaaliNormaali päätöstilanne''' on kyseessä silloin kun yksisuuntaista katua suunnitellaan muutettavaksi kaksisuuntaiseksi ja mietitään millaisia järjestelyjä tarvitaan jalankulkijoiden turvallisuuden parantamiseksi.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 91</ref>
Byströmin mukaan* '''tunnettuTunnettu aito päätöksentekotilanne''' voi olla esimerkiksi suunnitelma tehtaan rakentamiseksi, suunnitelmassa voidaan määritellä tehtävät ja lopputulos. Varsinaisen suunnittelutyön tiedonhankintaprosessia sen sijaan ei voida kuvata, koska se selviää vasta prosessin edetessä.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 91</ref>
Byströmin mukaan* '''täydellinenTäydellinen aito päätöksentekotilanne''' tulee vastaan esimerkiksi silloin, kun tietokonevirus lamauttaa sähkönjakelujärjestelmät ja niiden varajärjestelmät kovien pakkasten aikana.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 91</ref>
Byström liittää lisäksi malliinsa seuraavat kolme tietotyyppiä: ''tehtävätieto'' (task information), esimerkiksi faktat, ''tehtäväaluetieto'' (domain information), joka on tietoa esimerkiksi erilaisista menetelmistä ja ''tehtävänratkaisutieto'' (task-solving information), jota ovat esimerkiksi [[teoria]]t ja [[malli]]t.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 91</ref>
Tutkimuksessaan Byström havaitsi tehtävän kompleksisuuden määrittelevän sitä, mitä tietotyyppejä käytetään. Mitä kompleksisemmaksi tehtävä koetaan, sitä useamman tyyppistä tietoa sitä varten hankitaan. Näyttää myös siltä, että kompleksisuuden kasvaessa henkilölähteitä suositaan. Kullakin tietotyypillä on omat tyypilliset lähteensä, [[asiakirjadokumentti|asiakirjat]]t ovat yleisesti tehtäväaluetiedon pääasiallisia lähteitä, kun taas [[Asiantuntija|asiantuntijoita]] hyödynnetään kaiken tyyppistä tietoa tarvittaessa.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 92</ref>
== Tiedonhankintatutkimuksen muita malleja ==
| 