Ero sivun ”Sosiaalidarvinismi” versioiden välillä

124 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(Joukko erilaisia näkemyksiä. Herbert Spencer)
[[Klassinen liberalismi|Klassinen liberaali]] [[Herbert Spencer]] oli sosiaalidarvinismin isä ja hänen mielestään yhteiskunta kehittyi alemmalta korkeammalle tasolle samalla tavalla kuin biologiset elämänmuodot.<ref name="Viikari">[http://personal.inet.fi/koti/kkoskela/viikari.htm Muistiinpanoja prof. Matti Viikarin luennolta]</ref> Herbert Spencer kannatti kaikkien yhtäläistä [[Vapaus|vapautta]] ja [[Spontaani järjestys|spontaania järjestystä]], väitti ennustamisen olevan rajallista ja varoitti [[Kollektivismi|kollektivististen]] sosiaalisten reformien ennustamattomista seurauksista.<ref>Chris Matthew Sciabarra, "Libertarianism", in International Encyclopedia of Economic Sociology, ed. Jens Beckert and Milan Zafirovski (2006), pp. 403–407 http://www.nyu.edu/projects/sciabarra/essays/ieeslibertarianism.htm</ref>
 
[[Jouko Jokisalo]]n mukaan sisäpolitiikassa sosiaalidarvinismi merkitsee tasa-arvon hylkäämistä ja yhteiskunnan autoritaaristen, ei-demokraattisten, rakenteiden oikeuttamista ”luonnonlakina”. Sosiaalidarvinismi suhtautuu erityisen suvaitsemattomasti yhteiskunnan vähäosaisiin kuten köyhiin, sairaisiin, työttömiin, vammautuneisiin ja vähävaraisiin. Sosiaalidarvinistinen ajattelu valmisti tietä [[Adolf Hitler]]in valtaannousulle. Se myös loi ideologiset perustelut rotuhygieniapolitiikalle [[natsi-Saksa]]ssa, johon kuului elinkelvottomina pidettyjen yksilöiden ja roturyhmien tuhoaminen.<ref name="lyseo"/> Ruotsalainen tutkija Lindqvist toteaakin: ”Darwinin jälkeen oli muodikasta todeta kansanmurhien olevan tulosta luonnollisesta valinnasta ja evoluutiosta.”<ref>[http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/modraku/dajrotke.html Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit]</ref>
 
== Virheelliset tulkinnat evoluutiosta ==
Ruotsalainen tutkija Lindqvist ”Darwinin jälkeen oli muodikasta todeta kansanmurhien olevan tulosta luonnollisesta valinnasta ja evoluutiosta.”<ref>[http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/modraku/dajrotke.html Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit]</ref>
 
[[Humen giljotiini|Humen lain]] mukaan tosiasioilla itsellään ei voi perustella arvoja ja moraalisääntöjä.
 
[[Max Planck -instituutti|Max Planck-instituutin]] tutkijan psykologi Alicia Melisin mukaan [[apina]]kin osaa neuvotella. Melis on sitä mieltä että kyky neuvotella on ollut jo [[simpanssi]]n ja ihmisen viimeisimmällä yhteisellä sukulaisella<ref>{{Verkkoviite |Osoite=http://www.tiede.fi/uutiset/3636/apinakin_osaa_neuvotella |Nimeke=Apinakin osaa neuvotella |Sivusto=Tiede-lehden sivusto |Ajankohta=22.08.2009}}</ref>.
==Katso myös==
* [[Altruismi]]
* [[Humen giljotiini]]
* [[Luonnontila]]
* [[Meritokratia]]