Ero sivun ”Suomen senaatti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Senaatin myöhempi historia: + ohjesääntö & osio on eräänlainen tietojen keräyslaatikko |
senaattorin tehtävä oli luottamustoimi |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Valtioneuvoston linna 2.jpg|thumb|250px|Entinen Senaatintalo, nykyinen [[Valtioneuvoston linna]] Helsingin Senaatintorilla]]
'''Keisarillinen Suomen senaatti''' oli vuosina 1809–1918 toiminut [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin. Se jakautui kahteen erilliseen osastoon, talousosastoon ja [[Senaatin oikeusosasto|oikeusosastoon]], jotka vastasivat nykyisiä [[Suomen valtioneuvosto|valtioneuvostoa]] ja [[Korkein oikeus (Suomi)|korkeinta oikeutta]]. Talousosasto oli edelleen jaettu toimituskuntiin, jotka vastasivat nykyisiä ministeriöitä. Senaatin jäseniä kutsuttiin senaattoreiksi vuodesta 1858 alkaen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/valtioneuvoston-historiaa/fi.jsp | Nimeke = Valtioneuvoston historiaa | Julkaisija = Valtioneuvosto | Viitattu = 16.8.2013 }}</ref> Senaattorin tehtävä oli luottamustoimi, ei virka.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Savolainen, Raimo (toim.) | Nimeke = Oma hallinto | Vuosi = 2009 | Sivu = 73 | Selite = | Julkaisupaikka = Porvoo | Julkaisija = Edita Publishing Oy | Tunniste = ISBN 978-951-37-5635-2 | Viitattu = 26.10.2013 }}</ref>
Senaatti perustettiin vuonna 1809 nimellä '''keisarillinen hallituskonselji'''. Nimi muuttui 1816 Keisarilliseksi senaatiksi. Sen virallisena puheenjohtajana toimi [[Suomen kenraalikuvernööri]], mutta hän ei yleensä käytännössä osallistunut sen työskentelyyn. Vuodesta 1822 kummassakin osastossa toimi erityinen varapuheenjohtaja, joka tosiasiallisesti johti käytännön toimintaa. Sitä ennen osastoja oli johtanut niiden vanhin jäsen. '''Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja''' vastasi periaatteessa nykyistä [[Suomen pääministeri]]ä ja oikeusosaston varapuheenjohtaja korkeimman oikeuden presidenttiä.
| |||