Ero sivun ”Aminohapot” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän Hartz (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Ekeb tekemään versioon. |
p Käyttäjän Harriv (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Hartz tekemään versioon. |
||
Rivi 1:
{{lae}}
[[Kuva:AminoAcidball.svg|thumb|right|220px|Alfa-aminohapon yleinen rakenne. Hiileen on kiinnittynyt karboksyyliryhmä (COOH), aminoryhmä (NH<sub>2</sub>), vety (H) ja jokin kolmas ryhmä (R).]]
'''Aminohapot''' ovat [[orgaaninen yhdiste|orgaanisia yhdisteitä]], joissa on sekä [[amiini|amino]]- (-NH<small><sub>2</sub></small>) että [[karboksyylihappo|karboksyyliryhmä]] (-COOH) liittyneenä samaan molekyyliin.<ref name="BI5">{{BI5|160}}</ref> [[Aminoryhmä]] on emäksinen ja [[karboksyyliryhmä]] hapan. Aminohapot polymeroituvat [[Polypeptidi|polypeptideiksi]], joista pisimpiä kutsutaan [[proteiini|proteiineiksi]]. Ihmiselle välttämättömiä aminohappoja on 20, joista 12 elimistö osaa itse valmistaa. Loput kahdeksan välttämätöntä aminohappoa on saatava ravinnosta. Soluissa aminohapot valmistetaan entsyymien ohjaamana.
==Kemiallisia ominaisuuksia==
Aminohapot esiintyvät tavallisimmin fysiologisessa pH:ssa (pH 7,4) [[kahtaisioni|kahtaisioneina]], jolloin karboksyyliryhmä on negatiivisesti varautunut ja [[aminoryhmä]] on positiivisesti varautunut. Jos aminohapon aminoryhmä on sitonut saman aminohapon karboksyyliryhmän luovuttaman vetyatomin, tapahtumaa kutsutaan sisäiseksi suolanmuodostukseksi. Näin muodostunut COO<sup>-</sup>-ryhmä voi sitten toimia [[emäs|emäksenä]] ja NH<small><sub>3</sub><sup>+</sup></small>-ryhmä [[happo]]na. Koska aminohappo on sekä happo että emäs, sitä sanotaan [[amfolyytti]]seksi yhdisteeksi.
Rivi 7 ⟶ 10:
Aminohapot voivat [[polymeeri|polymeroitua]], jolloin ne muodostavat [[peptidi|peptidejä]]. Tällöin aminohapot liittyvät toisiinsa peptidisidoksin kondensaatioreaktiossa. Kaikki [[proteiini]]t ovat muodostuneet useista kymmenistä, jopa sadoista tai tuhansista polymeroituneista aminohapoista ([[polypeptidi]]). Proteiinien rakenneosina esiintyy noin 20 erilaista alfa-aminohappoa - kaikkia lajeja ei kuitenkaan ole mukana jokaisessa proteiinissa. Proteiinien aminohapot ovat optisesti aktiivisia ja kaikki L-isomeerejä, lukuun ottamatta yksinkertaisinta aminohappoa eli [[glysiini]]ä, jonka alfa-hiiliatomiin on amino- ja karboksyyliryhmän lisäksi liittynyt kaksi vetyatomia.
Aminohapot pysyvät koossa yli 100 °C:ssä proteiinien hajottua. Ensimmäisenä hajoavat ▼
Elimistössä on jopa kymmeniä aminohappoja, mutta vain kahtakymmentä aminohappoa vastaa jokin kolmen emäsparin yhdistelmä [[DNA]]:n [[geneettinen koodi|geneettisessä koodissa]]. Kaikki DNA:n koodaamat aminohapot ovat ns. alfa-aminohappoja, joissa amiini- ja karboksyyliryhmä liittyvät samaan hiileen. Alfa-aminohapot ovat [[biokemia]]ssa keskeisiä [[molekyyli|molekyylejä]]. Lisäksi aminohapoilla on erilliset L- ja D-muodot, mutta elimistön kaikki aminohapot ovat L-aminohappoja. Osa aminohapoista voi ihmisen elimistössä muuttua toisikseen. Niiden joukossa on kuitenkin kahdeksan [[välttämätön aminohappo|välttämätöntä aminohappoa]], joita ihminen ei kykene valmistamaan muista vaan joita on saatava riittävästi ravinnosta. Jotkut hormonit ovat [[oligopeptidi|oligopeptidejä]], jotka koostuvat muutamista aminohapoista. Esimerkiksi [[oksitosiini]], joka käynnistää [[kohtu|kohdun]] ja maitorauhastiehyiden supistumisen, koostuu yhdeksästä aminohaposta. [[Vasopressiini]], joka puolestaan osallistuu verenpaineen säätelyyn, rakentuu myös yhdeksästä aminohaposta. Oksitosiinin ja vasopressiinin aminohappoketjuissa on eroa yhden aminohapon verran, mikä kuitenkin vaikuttaa ratkaisevasti niiden toimintaan ihmiselimistössä. Sokeriaineenvaihdunnan säätelyssä keskeinen [[hormoni]], [[insuliini]] on 51 aminohaposta muodostunut hormoni.▼
▲Aminohapot pysyvät koossa yli 100 °C:ssä proteiinien hajottua Ensimmäisenä hajoavat
kysteiini 175−178 °C:ssä ja glutamiini 185−186 °C:ssä, ja aminohapot alkavat kiehua vasta yli 200 °C:ssä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.markushirsila.com/content/files/LuK_2004.pdf| Nimeke = a -aminohapot| Tekijä = Markus Hirsilä| Tiedostomuoto = PDF| Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =24.7.2004 | Julkaisupaikka =Jyväskylän yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Kemian laitos, Orgaanisen kemian osasto | Julkaisija = | Viitattu = }}</ref>
== Välttämättömät aminohapot ==▼
{{Pääartikkeli|[[Välttämättömät aminohapot]]}}▼
Välttämätön aminohappo on aminohappo, jota [[eliö]] ei itse pysty valmistamaan muista aineista, jolloin sen on saatava niitä [[ravinto|ravinnosta]].▼
Välttämättömien aminohappojen lista vaihtelee lajeittain. Eri eläinlajeilla lista välttämättömistä aminohapoista on erilainen ja tarve täytyy huomioida rehujen valmistuksessa.▼
Raja välttämättömän ja ei-välttämättömän aminohapon välillä voi olla epäselvä, koska elimistö voi valmistaa aminohappoja toisista aminohapoista. [[Rikki]]pitoisia aminohappoja [[metioniini]]a ja [[homokysteiini]]ä voidaan valmistaa toisistaan mutta ei yksinkertaisemmista aineista. Samoin [[kysteiini]]ä voidaan valmistaa homokysteiinistä, mutta ei yksinkertaisemmista aineista. Niinpä [[rikki]]pitoisia aminohappoja käsitellään toisinaan yhtenä ryhmänä.▼
Ihmiselle välttämättömiä aminohappoja on 20, joista 12 elimistö osaa itse valmistaa. Loput kahdeksan välttämätöntä aminohappoa on saatava ravinnosta: [[tryptofaani]], [[lysiini]], [[metioniini]], [[fenyylialaniini]], [[treoniini]], [[valiini]], [[leusiini]], [[isoleusiini]].▼
▲==Aminohappojen ryhmittely==
Aminohappojen tärkein biokemiallinen ominaisuus on niiden [[hydrofobinen|hydrofobisuus]] tai [[hydrofiilinen|hydrofiilisyys]] ja [[happo|happamuus]] tai [[emäs|emäksisyys]]. Kaikki happamat ja emäksiset aminohapot ovat hydrofiilisiä. Nämä ominaisuudet ovat tärkeitä muun muassa proteiinien alfa-kierteissä ja proteiinien laskostumisessa. Aineenvaihdunnassa on merkittävää myös se, mitä erityisryhmiä tai atomeja aminohappo sisältää.
Rivi 46 ⟶ 36:
|}
===Rakenteet===
Rakenteet ja lyhenteet niille 20 aminohapolle, joita vastaa jokin [[geneettinen koodi]].
Rivi 71 ⟶ 61:
Kuva:L-valine-skeletal.png|[[Valiini|<small>L</small>-Valiini]] (Val / V)
</gallery>
==Biologinen rooli==
▲Elimistössä on jopa kymmeniä aminohappoja, mutta vain kahtakymmentä aminohappoa vastaa jokin kolmen emäsparin yhdistelmä [[DNA]]:n [[geneettinen koodi|geneettisessä koodissa]]. Kaikki DNA:n koodaamat aminohapot ovat ns. alfa-aminohappoja, joissa amiini- ja karboksyyliryhmä liittyvät samaan hiileen. Alfa-aminohapot ovat [[biokemia]]ssa keskeisiä [[molekyyli|molekyylejä]]. Lisäksi aminohapoilla on erilliset L- ja D-muodot, mutta elimistön kaikki aminohapot ovat L-aminohappoja. Osa aminohapoista voi ihmisen elimistössä muuttua toisikseen. Niiden joukossa on kuitenkin kahdeksan [[välttämätön aminohappo|välttämätöntä aminohappoa]], joita ihminen ei kykene valmistamaan muista vaan joita on saatava riittävästi ravinnosta. Jotkut hormonit ovat [[oligopeptidi|oligopeptidejä]], jotka koostuvat muutamista aminohapoista. Esimerkiksi [[oksitosiini]], joka käynnistää [[kohtu|kohdun]] ja maitorauhastiehyiden supistumisen, koostuu yhdeksästä aminohaposta. [[Vasopressiini]], joka puolestaan osallistuu verenpaineen säätelyyn, rakentuu myös yhdeksästä aminohaposta. Oksitosiinin ja vasopressiinin aminohappoketjuissa on eroa yhden aminohapon verran, mikä kuitenkin vaikuttaa ratkaisevasti niiden toimintaan ihmiselimistössä. Sokeriaineenvaihdunnan säätelyssä keskeinen [[hormoni]], [[insuliini]] on 51 aminohaposta muodostunut hormoni.
▲{{Pääartikkeli|[[Välttämättömät aminohapot]]}}
▲Välttämätön aminohappo on aminohappo, jota [[eliö]] ei itse pysty valmistamaan muista aineista, jolloin sen on saatava niitä [[ravinto|ravinnosta]].
▲Välttämättömien aminohappojen lista vaihtelee lajeittain. Eri eläinlajeilla lista välttämättömistä aminohapoista on erilainen ja tarve täytyy huomioida rehujen valmistuksessa.
▲Raja välttämättömän ja ei-välttämättömän aminohapon välillä voi olla epäselvä, koska elimistö voi valmistaa aminohappoja toisista aminohapoista. [[Rikki]]pitoisia aminohappoja [[metioniini]]a ja [[homokysteiini]]ä voidaan valmistaa toisistaan mutta ei yksinkertaisemmista aineista. Samoin [[kysteiini]]ä voidaan valmistaa homokysteiinistä, mutta ei yksinkertaisemmista aineista. Niinpä [[rikki]]pitoisia aminohappoja käsitellään toisinaan yhtenä ryhmänä.
▲Ihmiselle välttämättömiä aminohappoja on 20, joista 12 elimistö osaa itse valmistaa. Loput kahdeksan välttämätöntä aminohappoa on saatava ravinnosta: [[tryptofaani]], [[lysiini]], [[metioniini]], [[fenyylialaniini]], [[treoniini]], [[valiini]], [[leusiini]], [[isoleusiini]].
== Valmistus ==
| |||