Ero sivun ”Lehti (kasvitiede)” versioiden välillä

97 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
ots.
p (Käyttäjän 84.251.25.151 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Jjkankila tekemään versioon.)
(ots.)
12. lusikkamainen, 13. puikea, otakärkinen, 14. suikea, 17. kaksi kertaa parilehdykkäinen, 18. pitkänomainen, 19. kilpimäinen, 21. herttamainen, 22. pariosainen, 23. sepivä, 24. kolmisorminen, 25. vastapuikea, suippokärkinen, 26. vastapuikea, lanttokärkinen, 27. parilehdykkäinen päättöparina, 28. kolme kertaa parilehdykkäinen, 32. vastapuikea, tylppäkärkinen, 33. sormiosainen, 37. puikea, 38. parilehdykkäinen tasaparinen, 39. munuaismainen. Lehden laita: 41. ripsilaitainen, 42. nyhälaitainen, 43. sahalaitainen, isohampainen, 44. sahalaitainen, pienihampainen, 45. toissahainen, 46. ehytlaitainen, 50. mutkalaitainen. Suonitus: 53, kaarevasuoninen, 57 kourasuoninen, 58 silposuoninen, 59. sulkasuoninen, 60. verkkosuoninen.]]
 
'''Lehti''' on [[kasvi]]n [[Yhteyttäminen|yhteyttämisen]] kannalta tärkein osa. Lehtiä on monen muotoisia. Ne ovat yleensä vihreitä, sillä ne sisältävät [[lehtivihreä]]ä. Yleiset lehden osat ovat lehtiruotilehtilapa, lehtilapalehtiruoti ja lehtikanta.
 
==Lehtilapa==
Lehtikanta on lehden varteen liittävä osa lehtiruodin päässä. Lehtikannassa voi olla lisämuodostumia, jollainen on mm. lehtikannan leventyminen ns. korvakkeiksi (esim. [[herne]]illä).
 
Ruoti on se osa lehdestä, jossa ei ole lehtilapaa. Lehtiruodin tehtävänä on ylläpitää lehden asentoa ja jäykkyyttä, ja täten helpottaa mm. kasvin valonsaantia. Joskus lehtiruoti voi kasvilta puuttuakin.
 
Lehtilapa on lehden leveä osa. Sen [[lehtimuoto|muoto]] on eri kasveilla hyvinkin erilainen, ja usein se on kasvilajin hyvä tuntomerkki. Eri muotoisista lehdistä käytetään termejä kuten ''soikea'' ([[ellipsi]]ä muistuttava), ''suikea'' (edellisen kaltainen, mutta pitkänomaisempi), ''puikea'' (ruodin lähellä leveä, mutta kärkeä kohti kapeneva) jne. Sen mukaan, miten mutkikas lehden [[lehtilaita|laita]] on, lehdet jaotellaan lisäksi seuraavasti:
Lehtilavan muodoilla on usein määrätynlainen suonitus, joiden mukaan kasvin lehdet voidaan ryhmitellä ''kourasuonisiin'', ''sulkasuonisiin'' ja ''silposuonisiin'' lehtiin. Esimerkiksi vaahteran lehdet ovat kourasuonisia, [[koivut|koivun]] sulkasuonisia ja [[piharatamo]]n silposuonisia.
 
==Lehtiruoti==
Myös kasvin [[kukka]] muodostuu erilaisista lehdistä, joita ovat ''verholehdet'', ''terälehdet'', [[hede|heteet]] ja [[emi]]t. Ne poikkeavat kuitenkin huomattavasti tavallisista lehdistä eivätkä ne yleensä sisällä lehtivihreää eivätkä yhteytä; sen sijaan ne toimivat kasvin lisääntymiselimenä. Heteet ja emit ovat joillakin kasveilla samassa kukassa, toisilla taas eri kukissa tai jopa eri kasviyksilöissä. Joskus kukkaa suojaavat näiden lisäksi ''suojuslehdet''.
 
Ruoti on se osa lehdestä, jossa ei ole lehtilapaa. Lehtiruodin tehtävänä on ylläpitää lehden asentoa ja jäykkyyttä, ja täten helpottaa mm. kasvin valonsaantia. Joskus lehtiruoti voi kasvilta puuttuakin.
 
==Lehtikanta==
 
Lehtikanta on lehden varteen liittävä osa lehtiruodin päässä. Lehtikannassa voi olla lisämuodostumia, jollainen on mm. lehtikannan leventyminen ns. korvakkeiksi (esim. [[herne]]illä).
 
==Lehtiasento==
 
[[Lehtiasento|Varsilehtien asento]] voi olla kiehkurainen tai kierteinen. Kiehkuraisesti olevat lehdet voivat edelleen sijoittua säteittäisesti tai vastakkaisesti. Kierteiset lehdet taas ovat vuoroittaisia tai kierteisiä. Ruusukkeinen lehtiasento on erikoistapaus lyhytnivelisillä kasveilla.
 
==Kukkalehdet==
 
Myös kasvin [[kukka]] muodostuu erilaisista lehdistä, joita ovat ''verholehdet'', ''terälehdet'', [[hede|heteet]] ja [[emi]]t. Ne poikkeavat kuitenkin huomattavasti tavallisista lehdistä eivätkä ne yleensä sisällä lehtivihreää eivätkä yhteytä; sen sijaan ne toimivat kasvin lisääntymiselimenä. Heteet ja emit ovat joillakin kasveilla samassa kukassa, toisilla taas eri kukissa tai jopa eri kasviyksilöissä. Joskus kukkaa suojaavat näiden lisäksi ''suojuslehdet''.
Varsilehtien asento voi olla kiehkurainen tai kierteinen. Kiehkuraisesti olevat lehdet voivat edelleen sijoittua säteittäisesti tai vastakkaisesti. Kierteiset lehdet taas ovat vuoroittaisia tai kierteisiä. Ruusukkeinen lehtiasento on erikoistapaus lyhytnivelisillä kasveilla.
 
== Lähteet ==
64 984

muokkausta