Ero sivun ”Jan van Eyck” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 54 Wikidatan sivulle d:q102272 siirrettyä kielilinkkiä
viittauksia, kursiivia, gallery
Rivi 1:
[[Kuva:Jan_van_Eyck_091.jpg|thumb|Omakuva 1433]]
 
'''Jan van Eyck''' (n. [[1390]] [[Maaseik]]–[[1441]] [[Brugge]]) oli flaamilainen taidemaalari [[Flanderi]]ssa, nykyisen [[Belgia]]n alueella.
 
== Elämänvaiheet ==
 
Jan van Eyckin elämän varhaisvaiheista ei ole luotettavaa tietoa. Hänet nimitettiin [[Alankomaat|Hollannin]] kreivi Johan Baijerilaisen hovimaalariksi [[Haag]]iin vuonna 1422. Kreivin kuoleman jälkeen vuonna 1425 hän muutti Bruggeen. Siellä van Eyck pääsi vauraan ja taiteistaan kuuluisan [[Burgundi]]n herttuakunnan keskukseen. Hän toimi Burgundin herttua [[Filip III (Burgundi)|Filip Hyvä]]n hovimaalarina ja diplomaattina. Hän kuoli 1441, jolloin hänet haudattiin Bruggen Pyhän Donatiuksen kirkkoon. Hauta tuhoutui kirkon hävityksen yhteydessä 1799.
 
== Uusi taide ==
van Eyck on kaikkein kuuluisin niistä flaamilaisista maalareista, jotka mullistivat Italialaisen varhaisrenessanssin taiteilijoiden ohella eurooppalaisen maalaustaiteen 1400-luvulla. Flaamilaisen taiteen merkittävin ansio oli [[Taulumaalaus|taulumaalauksen]] kehittäminen. Sen lähtökohdat olivat [[Kirjamaalaus|kirjankuvituksessa]], josta oli tullut merkittävä varhaisen käsiteollisuuden ala 1300–1400-luvuilla.
 
van Eyck on kaikkein kuuluisin niistä flaamilaisista maalareista, jotka mullistivat Italialaisen varhaisrenessanssin taiteilijoiden ohella eurooppalaisen maalaustaiteen 1400-luvulla. Flaamilaisen taiteen merkittävin ansio oli [[Taulumaalaus|taulumaalauksen]] kehittäminen. Sen lähtökohdat olivat [[Kirjamaalaus|kirjankuvituksessa]], josta oli tullut merkittävä varhaisen käsiteollisuuden ala 1300–1400-luvuilla.
 
Toinen merkittävä uudistus oli [[öljyväri]]maalauksen kehittäminen varhaisemman [[tempera]]värien käytön sijasta. Hitaasti kuivuvat öljyvärit mahdollistivat vaiheittaisen työskentelyn, jolloin korjauksiin ja lisäyksiin oli enemmän mahdollisuuksia.
Rivi 16 ⟶ 13:
 
== Maalauksia ja tulkintoja ==
 
Jan van Eyckin säilyneet maalaukset ovat runsassymbolisia uskonnollisia kuvia tai sitten yksinkertaisilta vaikuutavia arkipäivän kuvauksia. Kummassakin luokassa keskustelut kuvien tulkinnasta ovat olleet poikkeuksellisen kiihkeitä.
[[Kuva:Van Eyck - Arnolfini Portrait.jpg|thumb|Arnolfinin perhe]]
Giovanni Arnolfinin ja hänen vaimonsa muotokuva, [[Arnolfinin perhe]] ([[1434]]), on miniatyyrimäisen tarkka esitys hyvin toimeentulevasta porvarillisesta avioparista. Se on kuitenkin 1900-luvulla tullut tunnetuksi taidehistorioitsija [[Erwin Panofsky]]n luoman [[ikonologia|ikonologisen]] analyysin mallikappaleena. Panofskyn mukaan kyseessä oli salainen avioliitto, jonka todistajana oli taustan peilistä heijastuva taiteilija. Joka tapauksessa teoksessa yhdistyvät uskonnolliset symbolit, kuten Kristuksen kärsimysnäytelmä peilin kehyksessä, maallisiin ja arkipäiväiseen kuvastoon.
[[Kuva:Hubert van Eyck 004.jpg|thumb|Gentin alttari, alttarikaapin keskiosan alapannoo]]
[[Gent]]in alttari ([[1432]]) puolestaan edustaa Jan van Eyckin uskonnollista [[symbolismi]]a.Hän teki alttarikaapin veljensä Hubert van Eyckin (k. 1426) aloittaman työn pohjalta. Alttarin keskellä on Jumalan karitsa, jonka rinta vuotaa verta. Sen ympärille rakentuu [[Jeesus|Jeesuksen]], [[Neitsyt Maria]]n ja [[Johannes Kastaja]]n ympärille [[Raamattu|Raamatun]] ja kirkon historian keskeisiä tapahtumia. [http://www.metmuseum.org/toah/hd/ghnt/hd_ghnt.htm]
[[Kuva:Jan van Eyck 070.jpg|thumb|Rolinin madonna]]
Myös [[Kansleri Rolinin madonna]]n (n.1433-1434) symboliikka on poikkeuksellisen monitulkintaista.
Siinä van Eyck leikittelee perspektiivillä. Etualalla ovat [[Filip III (Burgundi)|Filip Hyvä]]n kansleri, [[Neitsyt Maria]] ja Jeesus-lapsi tämän sylissä. Heidän takanaan avautuu maisema, jonka voi tulkita maallisen valtion [[Augustinus|Augustinuksen]] Jumalan valtion rinnakkain esittämiseksi mutta yhtä hyvin tarkaksi kuvaukseksi 1400-luvun kaupungista.[http://www.evergreen.loyola.edu/~brnygren/Honors/eyck.htm]
 
Giovanni Arnolfinin ja hänen vaimonsa muotokuva, ''[[Arnolfinin perhe]]'' ([[1434]]), on miniatyyrimäisen tarkka esitys hyvin toimeentulevasta porvarillisesta avioparista. Se on kuitenkin 1900-luvulla tullut tunnetuksi taidehistorioitsija [[Erwin Panofsky]]n luoman [[ikonologia|ikonologisen]] analyysin mallikappaleena. Panofskyn mukaan kyseessä oli salainen avioliitto, jonka todistajana oli taustan peilistä heijastuva taiteilija. Joka tapauksessa teoksessa yhdistyvät uskonnolliset symbolit, kuten Kristuksen kärsimysnäytelmä peilin kehyksessä, maallisiin ja arkipäiväiseen kuvastoon.
== Jälkimaine ==
 
''[[Gent]]in alttari'' ([[1432]]) puolestaan edustaa Jan van Eyckin uskonnollista [[symbolismi]]a. Hän teki alttarikaapin veljensä Hubert van Eyckin (k. 1426) aloittaman työn pohjalta. Alttarin keskellä on Jumalan karitsa, jonka rinta vuotaa verta. Sen ympärille rakentuu [[Jeesus|Jeesuksen]], [[Neitsyt Maria]]n ja [[Johannes Kastaja]]n ympärille [[Raamattu|Raamatun]] ja kirkon historian keskeisiä tapahtumia. <ref>[http://www.metmuseum.org/toah/hd/ghnt/hd_ghnt.htm]</ref>
 
Myös ''[[Kansleri Rolinin madonna]]'' -teoksen (n.1433-1434) symboliikka on poikkeuksellisen monitulkintaista. Siinä van Eyck leikittelee perspektiivillä. Etualalla ovat [[Filip III (Burgundi)|Filip Hyvä]]n kansleri, [[Neitsyt Maria]] ja Jeesus-lapsi tämän sylissä. Heidän takanaan avautuu maisema, jonka voi tulkita maallisen valtion [[Augustinus|Augustinuksen]] Jumalan valtion rinnakkain esittämiseksi mutta yhtä hyvin tarkaksi kuvaukseksi 1400-luvun kaupungista.<ref>[http://www.evergreen.loyola.edu/~brnygren/Honors/eyck.htm]</ref>
 
<gallery>
[[Kuva:Van Eyck - Arnolfini Portrait.jpg|thumb|Arnolfinin perhe]]
[[Kuva:Hubert van Eyck 004.jpg|thumb|Gentin alttari, alttarikaapin keskiosan alapannoo]]
[[Kuva:Jan van Eyck 070.jpg|thumb|Rolinin madonna]]
</gallery>
 
== Jälkimaine ==
Ensimmäisen Jan van Eyckin elämäkerran laati Bartolomeo Fazzio jo 1455–1456. Siinä van Eyckia ylistettiin hänen maalaustekniikkansa ansiosta. Tämän jälkeen hänen maalauksensa kuitenkin lähes unohtuivat, kunnes ne löydettiin uudelleen 1800-luvun lopulla. Tällöin van Eyckia ja hänen aikalaisiaan kutsuttiin "flaamilaisiksi primitivisteiksi", joiden maine liittyi osittain keskiaikainnostukseen. Flanderin maalarit nähtiin keskiajan ja uuden ajan rajalla eläneiksi uudistajiksi.
 
van Eyckin ja muiden Flanderin maalarien merkitys kasvoi entisestään [[Johan Huizinga]]n klassikkoteoksessa ''[[Keskiajan syksy]]'' (1919), jossa maalaustaide alkoi symboloida koko Burgundin herttuakunnan asemaa kahden aikakauden välissä.
 
== KirjallisuuttaViittaukset ==
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
== Kirjallisuutta ==
{{Commonscat|Jan van Eyck}}
* Till-Holger Borchaerdt, ''The Age of van Eyck 1430–1550: The Mediterranean World and Early Netherlandish Painting''. Ghent 2002.
* Erwin Panofsky, ''Die Altniederländische Malerei'', I–II. Uusin painos 2006.
* Otto Pächt, ''Van Eyck. Die Begründer der altniederländischen Malerei''. Uusin painos 2002.
{{Commonscat|Jan van Eyck}}
 
{{DEFAULTSORT:Eyck, Jan van}}
[[Luokka:Alankomaalaiset taidemaalarit]]
[[Luokka:Keskiajan taiteilijat]]
 
{{Link FA|ca}}