Ero sivun ”Otava (kirjankustantamo)” versioiden välillä

'''Kustannusosakeyhtiö Otava''' on yksi [[Suomi|Suomen]] vanhimmista ja suurimmista [[kustantamo|kirjankustantamoista]]. Otava on ollut merkittävä suomenkielisten kirjojen ja runokokoelmien julkaisija jo varhain. Otava on julkaissut muun muassa [[Eino Leino]]n, [[Veijo Meri|Veijo Meren]], [[Marja-Liisa Vartio]]n, [[Paavo Haavikko|Paavo Haavikon]], [[Tuomas Anhava]]n, [[Mauri Kunnas|Mauri Kunnaksen]], [[Antti Tuuri]]n ja [[Kjell Westö]]n tuotantoa. Suurimpiin painosmääriin on yltänyt [[Laila Hirvisaari]] (ent. Hietamies) yli neljällä miljoonalla painetulla kirjalla.

Yhdessä mm. [[Otavamedia|Otavamedia Oy:n]] kanssa Kustannusosakeyhtiö Otava muodostaa [[Otava-konserni]]n (aiemmin Otava-Kuvalehdet-konserni). Sen omistavat vuosina 1999–2004 tehdyn yksityistämisen jälkeen Reenpään suku ja Otavan kirjasäätiö. Konsernin toimitusjohtaja on [[Alexander Lindholm]]. Yhtiön hallituksessa ovat (2013) varsinaisina jäseninä Olli Reenpää (pj.), [[Henrik Göran Casimir Ehrnrooth|Henrik Ehrnrooth]] (vpj.), [[Heikki Lehtonen]], [[Jorma Ollila]] (vpj.), [[Alexander Lindholm]] ja [[Eero Broman]]. Varajäseniä ovat [[Pasi Vainio]], [[Minna Castrén]], [[Timo Kopra]] ja [[Pekka Harju]]. Hallituksen sihteeri on [[Ora Lyytikäinen]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://otavakonserni.fi/konserni/hallitus.shtml | Nimeke = Otava-konserni, hallituksen kokoonpano| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.12.2011 | Kieli = }}</ref>

Otavan perustivat [[Hannes Gebhard]] ja [[Eliel Aspelin-Haapkylä]] vuonna [[1890]] suomenkielisen kansalliskirjallisuuden kustantajaksi. Vuodesta 1892 johdossa on ollut [[Alvar Renqvist]] jälkeläisineen, jotka ovat suomentaneet nimensä Reenpääksi. 1906 valmistui Helsingin Uudenmaankadulle arkkitehtien [[Karl Lindahl]]in ja [[Valter Thomé]]n piirtämä [[jugend]]-rakennus, jossa yhtiö toimii edelleen. Kirjapainotoiminta alkoi 1908 ja [[aikakauslehti]]en kustantaminen [[Suomen Kuvalehti|Suomen Kuvalehden]] myötä 1916. 1934 Otava perusti yhdessä [[WSOY]]:n kanssa [[Yhtyneet Kuvalehdet]], joka ryhtyi julkaisemaan muun muassa [[Seura]]-lehteä. Vuosina 1945–1991 Otava oli [[pörssiyhtiö]]. Kun sukuomistajat hankkivat yhtiönsä pörssistä takaisin itselleen, perustettiin uusi Otava, joka on eri juridinen henkilö kuin 1890 perustettu vanha Otava. 1955 Otava perusti [[Keuruu]]n painotalon. Otava lunasti Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n 1998 WSOY:ltä kokonaan itselleen. Otavan painolaitoksista ja [[Edita]]n painolaitoksista muodostettiin [[Acta Print]]. Acta Print Oy myi 1999 aikauslehtipainotaikakauslehtipainot ja liiketoiminnan Edita-konsernille.

Otava on myös julkaissut huomattavaa keskustelua herättänyttä kirjallisuutta. Vuoden 1924 kirjasodan aloitti [[Maria Jotuni]]n kirja ''[[Tohvelisankari]]'', se herätti huomiota aina eduskunnassa asti. Vuonna 1963 julkaistu [[Paavo Rintala]]n ''[[Sissiluutnantti]]'' oli toinen huomiota saanut kirja. Se sai aikaan jopa boikotointiin kehottavia nimilistoja, ja 34 reservin kenraalia protestoi sitä vastaan. Vuonna 1964 [[Hannu Salama]]sta tuli julkisen kirjakeskustelun päähahmo kirjansa ''[[Juhannustanssit]]'' ansiosta. Salama tuomittiin lopulta [[jumalanpilkka|jumalanpilkasta]] kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen ja [[Kari Reenpää]], Otavan tuolloinen toimitusjohtaja, sakkoihin. Kyseinen kohu on yksi tunnetuimmista kirjakohuista Suomessa.<ref>[http://www.otava.fi/yritys/historia/fi_FI/historia/ Otavan historia]</ref> [[Paavo Haavikko]]a käsittelevä [[Mauno Saari|Mauno Saaren]] elämäkertakirja ''Haavikko-niminen mies'' nostatti kohun jo ennen ilmestymistään kesällä 2009, ja aihetta kommentoitiin merkittävimmissä lehdissä laajasti, muun muassa [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] Kuukausiliitteessä, [[Suomen Kuvalehti|Suomen Kuvalehdessä]] ja [[Apu (lehti)|Avussa]] oli kussakin pitkät artikkelit.<ref>[http://www.hs.fi/viihde/artikkeli/Haavikon+haaskalla/1135249865075 Hs.fi]</ref><ref>[http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/paavo-haavikko-ja-diabolos-ote-kohutusta-elamakerrasta Tapani Ruokanen, Paavo Haavikko ja Diabolos]</ref> 3. maaliskuuta 2010 Otava tiedotti Reenpään suvun jäsenten, kirjankustantaja Leena Majander-Reenpään ja kirjaryhmän johtaja Antti Reenpään, jättävän tehtävänsä yhtiössä.<ref>[http://www.otava.fi/medialle/tiedotteet/yhtio/2010/fi_FI/alexander_lindholm_toimitusjohtajaksi/ Otava tiedote 3.3.2010]</ref>

Monet Otavan kirjailijoista ovat saaneet kirjallisuuspalkintoja. Ensimmäisen suomalaisen [[Nobelin kirjallisuuspalkinto|Nobel-palkitun]], [[F. E. Sillanpää]]n, teoksia julkaisi Otava. Ensimmäinen [[Finlandia-palkinto|Finlandia-palkittu]] kirjailija oli [[Erno Paasilinna]], hänelle palkinto myönnettiin vuonna 1984 esseekokoelmasta ''Yksinäisyys ja uhma''. Ensimmäisen [[Tieto-Finlandia]]n sai [[Erik Tawastjerna]] [[Jean Sibelius|Sibelius]]-elämäkerrastaan, myös Otavan kirjailijoita. Muita Finlandia-palkittuja ovat [[Jörn Donner]] (''[[Isä ja poika]]'', 1985), [[Olli Jalonen]] (''[[Isäksi ja tyttäreksi]]'', 1990), [[Arto Melleri]] (''[[Elävien kirjoissa]]'', 1991), [[Bo Carpelan]] (''[[Alkutuuli]]'', 1993 sekä ''[[Kesän varjot]]'', 2005), [[Hannu Mäkelä]] (''[[Mestari (kirja)|Mestari]]'', 1995), [[Antti Tuuri]] (''[[Lakeuden kutsu]]'', 1997), [[Kristina Carlson]] (''[[Maan ääreen]]'', 1999), [[Hannu Väisänen]] (''[[Toiset kengät]]'', 2007) ja [[Kjell Westö]] (''[[Missä kuljimme kerran]]'', 2006)