Ero sivun ”Maanjako” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+ uusi navigaatiomalline Maanjaot |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Ajanmittaan vakaantui peltoviljelys ja pellot jaettiin osamiesten kesken todennäköisesti kylvömäärän mukaan.
[[Ruotsin vallan aika Suomessa|Ruotsin vallan]] mukana Suomeen tuli aurinko- eli ilmansuuntajako, jota alettiin kutsua [[Sarkajako|sarkajaoksi]]. Aurinkojako on vanhin [[Laki|lainsäätelemä]] maanjakotoimitus Suomessa,<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Mitä Missä Milloin tietosanakirja| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1992 | Tekijä = | Luku = Maanjako| Sivu = 524| Sivut = | Selite = toinen painos | Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn = 951-1-11669-X }}</ref>, jonka nimi juontuu kapeiden [[Sarka|sarkojen]] jakamisesta auringon kulkusuunnan mukaisesti samassa järjestyksessä kuin talot olivat itse kylässä. Jakotavan säännökset koskivat vain viljelymaata, metsät ja vesialueet jäivät sen ulkopuolelle. Aikaa myöten aurinkojako havaittiin hankalaksi ja epätaloudelliseksi tavaksi viljellä maata, koska se johti [[vainiopakko]]on. 1700-luvulla alkoi ilmetä vaatimuksia, joiden mukaan viljelykset tulisi koota yhdeksi kokonaisuudeksi talon lähelle. Jotta tämä oli mahdollista, ryhmäkylän taloja piti siirtää etäämmälle viljelyalueen laidoille. Uudistuksen voimakkaimpana esitaistelijana toimi Ruotsi-Suomen maanmittauslaitoksen päällikkö [[Jakob Faggot]].
[[Ruotsin säätyvaltiopäivät|Ruotsin valtiopäivät]] käsitteli [[Maareformi|maareformia]] vuosina 1746–1747 maataloustuotannon tehostamiseksi. [[Kauppatase|Kauppataseen]] tasapainottamiseksi, pidettiin välttämättömänä oman viljantuotannon lisäämistä. Jakob Faggot oli samoihin aikoihin esittänyt julkaistussa kirjassaan maanjaon uudistusta, jonka esikuva oli pääosin peräisin [[Englanti|Englannista]]. Faggotin esitys sai voimakasta kannatusta eri [[Sääty|säädyissä]], ainoastaan talonpojat epäilivät sitä, mutta lopulta hekin alkoivat taipua isojaon kannalle. Toimeenpaneva [[asetus]] uudistuksesta annettiin vuonna 1757.<ref name="Suomen historian pikkujättiläinen">{{Kirjaviite | Nimeke = Suomen Historian Pikkujättiläinen| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1997
Rivi 26:
*''[[Jyvitys]]'' on maan tuoton arviointia.<ref name="Suomen historian pikkujättiläinen" /> Näin hyvää ja huonoa maata voitiin jakaa mahdollisimman oikeudenmukaisesti [[Talonpoika|talonpojille]].
*''[[Uusjako]]'' on toimitus, jolla voidaan korjata aikaisemmin isojaossa tapahtuneita virheitä ja puutteita. Uusjaot ovat uusia isojakoja, joissa jakoperusteena on isojaon mukainen [[nautinta]].
*''Isojaon täydentämisessä'' käydään läpi uudelleen rajoja ja [[Rajamerkki|pyykityksiä]]. Monipalstaisuuden vähentämiseksi voidaan tiluksia ja kylänmäkiä vaihtaa tai muuten muuttaa.
| |||