Ero sivun ”Frankfurtin keittiö” versioiden välillä

3 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[[FileTiedosto:Frankfurter-kueche-vienna.JPG|thumb|Wieniin rekonstruoitu Frankfurtin keittiö.]]
'''Frankfurtin keittiöksi''' kutsutaan [[itävalta]]laisen [[arkkitehti]] [[Margarete Schütte-Lihotzky]]n ([[1897]]–[[2000]]1897–2000) vuonna [[1926]] suunnittelemaa [[kiintokaluste]]in varustettua [[funktionalismi|funktionalistista]] [[keittiö]]tä, jota pidetään nykyaikaisen keittiö- ja [[keittiökaluste]]suunnittelun lähtökohtana.<ref name = KTK >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/4706/julkaisu_2004_1_tulevaisuuden_keittio.pdf | Nimeke =Tulevaisuuden keittiö | Tekijä =Päivi Timonen, Johanna Mäkelä, Mari Niva, Kaarina Hyvönen ja Esa Vesmanen | Tiedostomuoto = pdf | Selite = ISBN 951-698-110-0 | Julkaisija = Kuluttajatutkimuskeskus | Viitattu = 30.3.2012 }}</ref>
 
Schütte-Lihotzky suunnitteli keittiön arkkitehti [[Ernst May]]n, silloisen [[Frankfurt- am- Main]]in asuntoviraston johtajan aloitteesta. Frankfurtin keittiö, jonka jatkajia länsimaiset keittiövalmistajat poikkeuksetta ovat, suunniteltiin alun perin työssäkäyvälle perheen äidille, joka laittaa ruokaa joka päivä. RuuanvalmistamisellaRuoanvalmistamisella oli yksi funktionaalinen tarve: ravinnon tehokas valmistaminen ja jakelu perheelle.<ref name = VESMANEN >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rakennaoikein.fi/node/1352 | Nimeke = Keittiön tunnelma on yksityiskohtiensa summa | Tekijä =Esa Vesmanen | Julkaisupaikka = Rakenna Oikein, rakentajan ja remontoijan käsikirja | Julkaisija = RPT Docu Oy | Viitattu = 30.3.2012}}</ref>
 
Keittiö pyrittiin [[taylorismi]]n hengessä suunnittelemaan yhtä tehokkaaksi kuin [[teollisuus]]työntekijän työpiste, jossa kaikki tarvittava oli helposti ulottuvilla niin, että työ olisi mahdollisimman nopeaa ja sujuvaa. Schütte-Lihotzky katsoi, ettei [[työväenluokka|työväenluokan]] keittiössä tarvita perheenemännän lisäksi tilaa [[palvelija]]lle, joten Frankfurtin keittiö mitoitettiin kompaktiksi yhden hengen työtilaksi. Samalla keittiö soveltui hyvin yhä tehokkaammaksi muuttuneeseen asuntotuotantoon. Keittiökaapiston osat valmistettiin ensi kertaa valtaosin tehtaalla [[standardointi|standardoidun]] [[moduuliModuuli (teollisuus)|moduulin]]n mukaisesti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.guardian.co.uk/lifeandstyle/2006/apr/01/homes1 | Nimeke = Radical and chic | Tekijä =Susie Steiner | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =1.4.2006 | Julkaisupaikka = Lontoo| Julkaisija = The Guardian| Viitattu = 30.3.2012 | Kieli = englanti}}</ref>
 
Pienin Frankfurtin keittiön tyypeistä oli pinta-alaltaan vain 190 x 340190×340 cm. Toisella lyhyellä sivulla oli ovi, toisella ikkuna ja sen ääressä istumatyöpiste. Toiselle pitkälle seinälle sijoitettiin tiskialtaat, työtaso ja korkea kaapisto; toisella seinällä oli [[liesi]] ja alas taittuva [[silitys]]lauta. Keittiökaapistot maalattiin tumman sinivihreiksi, koska väri tutkimusten mukaan karkotti [[kärpänenkärpäset|kärpäsiä]]. Työtaso oli päällystetty [[linoleumi]]lla ja siinä oli vapaa reuna senaikaisten käsikäyttöisten keittiökoneiden kuten [[lihamylly]]n kiinnittämiseen. Työtason alla oli iso [[alumiini]]nen lokerolaatikosto jauhojen, sokerin ja muiden kuivatavaroiden säilytykseen. Liedeksi Schütte-Lihotzky kaavaili ensin sähköliettä, mutta sähkön kalleuden vuoksi vaihtoehtona oli sähkö- ja puulämmitteinen yhdistelmäliesi.
 
Vuosien 1926 ja 1932 välillä Frankfurtin alueen uudisasuntoihin asennettiin noin 10&nbsp;000 Frankfurtin keittiön eri versiota. Frankfurtin keittiöön perustunut ajatus uudesta modernista keittiöstä levisi koko [[Eurooppa]]an ja tuli [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen myös Suomeen, jossa se soveltui hyvin jälleenrakennuskauden teolliseen asuntotuotantoon.<ref name = KTK />
70 403

muokkausta