'''Astiankuivauskaappi''' on pestyjen [[Astia|astioiden]] kuivaamiseen tarkoitettu [[Keittiökalusteet|keittiökaluste]]. Yleensä [[tiskipöytä|tiskipöydän]] yläpuolelle sijoitettavassa kaapissa on kiinteiden hyllyjen sijaan ritilätelineet, joissa astiat voivat valua kuiviksi.
'''Astiankuivauskaappi''' on [[keksintö]] astioiden nopeampaan kuivaamiseen tai koko kuivaustarpeen poistamiseen.
Yhdysvalloissa Louise R. Krause sai patentin (US 1860617) keksimälleen pesualtaan yläpuolelle sijoitetulle ovilla varustetulle astiankuivauskaapille (dish drying cabinet) toukokuussa [[1932]].<ref>http://www.google.com/patents/US1860617</ref> Samoin yhdysvaltalainen Angiolina Scheuermann sai patentin (US 1733907) vastaavanlaiselle hieman pienemmälle kaapille (Drainer and Depository for Dishes) jo edellisen vuosikymmenen lopulla lokakuussa [[1929]]. Kaapissa lautaset oli tuettu rautalangasta taivutetulla pidikkeillä, hyvin paljon suomalaisen astiakaapin tapaan.<ref>http://www.google.com/patents/US1733907</ref> Heitä aiemmin heinäkuussa [[1895]] skotlantilainen Robina Wood oli saanut Yhdysvalloissa patentin (US 542912) astiankuivaustelineelle (dish drainer), jolle hänellä oli patentti (GB189410066 Improvements in and relating to the Drying of Dishes and the Like) myös Isossa-Britanniassa vuodelta [[1894]].<ref>http://www.google.com/patents/US542912</ref><ref>http://worldwide.espacenet.com/publicationDetails/biblio?DB=EPODOC&II=0&ND=3&adjacent=true&locale=en_EP&FT=D&date=18950518&CC=GB&NR=189410066A&KC=A</ref>
== Suomessa ==
Suomessa astiankuivauskaappia kehitti [[Maiju Gebhard]] [[Työtehoseura]]ssa vuosina [[1944]]–[[1945]]1944–1945. Eduistaan huolimatta astiankuivauskaapin käyttö ei ole levinnyt muihin maihin, vaan se on pysynyt lähinnä suomalaisen keittiön erikoisuutena. Jonkin verran niitä on Ruotsissa ja Italiassa.<ref>[{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ts.fi/teemat/treffi/1074146536/Tiskiharja+on+kuningas ts.fi| Nimeke =Tiskiharja on kuningas] | Tekijä =Kleemola, Jenni | Selite = | Julkaisu =Turun Sanomat | Ajankohta =13.9.2006 | Julkaisija = | Viitattu = }}</ref>
Suomalaisen astiankuivauskaapin lähin esikuva oli ruotsalainen astiankuivausteline, jota pidettiin pöydällä. Gebhard huomasi, että monissa kodeissa telinettä ei käytetty, vaan astiat kuivattiin käsin ja siirrettiin välittömästi kaappiin. Gebhardin oivallus oli sijoittaa kuivaustelineet kaappiin [[tiskipöytä|tiskipöydän]] yläpuolelle, jossamissä astiat saivat rauhassa valua kuiviksi, aivan kuten amerikkalaisessa mallissa. Näin voitiin välttää yksi kodinhoidon työvaihe. Gebhardin laskelmien mukaan ennen pesukoneiden käyttöönottoa perheenemäntä käytti tiskaamiseen ja astioiden kuivaamiseen lähes 30 000 tuntia elämästään.
[[Enso-Gutzeit_Oy|Enso-Gutzeit]] aloitti astiankuivauskaapin valmistamisen [[1948]]. [[Vuonna 1954]] telineitä alettiin valmistaa muovipäällystetystä teräslangasta puhtaanapidon helpottamiseksi. Telineiden ja kaappien mitat [[Standardi|standardoitiin]] vuonna 1982.{{Lähde|16. maaliskuuta 3.2011}} vuonna [[1982]].
