Ero sivun ”Kaksikamarijärjestelmä” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Se oleellisin.
Rivi 1:
[[File:Unibicameral Map.png|500px|thumb|right|{{legend|#38b4d8|Kaksikamarinen parlamentti.}}{{legend|#f09c30|Yksikamarinen parlamentti}}{{legend|#a0989f|Ei parlamenttia}} ]]
'''Kaksikamarijärjestelmä''' eli '''bikameralismi''' tarkoittaa hallintotapaa, jossa lakia säätävä elin ([[parlamentti]]) on jaettu kahteen itsenäiseen osaan eli kamariin, joita yleensä kutsutaan nimillä alahuone ja ylähuone. Kaksikamarisuus tarkoittaa usein (joskaan ei kaikissa tapauksissa) sitä, että [[laki]]en ja muidene päätösten on tultava hyväksytyiksi erikseen molemmissa kamareissa tullakseen voimaan.
 
Kaksikamarinen parlamentti on käytössä niin [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], kuin suurimmassa osassa [[Eurooppa|Euroopan]] maita. Ylähuoneen olemassaoloa perustellaan sillä, että se ehkäisee "enemmistön diktatuurin" luomalla erilaisille ryhmille monia pääsyteitä poliittiseen järjestelmään.<ref>[http://www.soc.utu.fi/laitokset/valtio-oppi/opiskelu/kurssimateriaali/johd309.pdf%20 Johdatus politologiaan]</ref>
 
[[Liittovaltio]]issa kaksikamarinen parlamentti linkittyy myös maan [[Federalismi|federalistisen]] järjestelmän kanssa. Muun muuassa Yhdysvalloissa, [[Australia]]ssa ja [[Meksiko]]ssa jokainen osavaltio saa ylähuoneeseen saman määrän edustajia. Tällä varmistetaan, että myös pienten osavaltioiden ääni kuuluu ja edut huomioidaan päätöksenteossa. Joissain liittovaltioissa, kuten [[Saksa]]ssa, ylähuoneen edustajat ovat osavaltioiden parlamenttien nimittämiä ja täten vastuullisia niille. Näin oli alun perin myös Yhdysvalloissa, kunnes perustuslain 17. lisäys teki senaattoreista vaaleilla valittavia.