Ero sivun ”Ludvig XV” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Sijaishallitsijan kausi: - kh |
p →Sijaishallitsijan kausi: - w |
||
Rivi 19:
Ludvig XV:n lapsuus jäi hyvin lyhyeksi, sillä vaikka valtakunnan asioita hoiti sijaishallitsija, niin kuninkaalla oli runsaasti virallisia velvollisuuksia, lähinnä kuitenkin läsnäololla hoidettavia. Heti 3. ja 4. syyskuuta Ludvig suoritti ensimmäiset kuninkaalliset tekonsa. Ensinnäkin hän osallistui edesmenneen kuninkaan kunniaksi järjestettyyn [[sielunmessu]]un Versaillesin kappelissa ja sen jälkeen hän vastaanotti pappissäädyn edustajat, jotka olivat kokoontuneet juhlistamaan uuden kuninkaan valtaannousua. Tämän jälkeen 12. syyskuuta hän osallistui ''lit de justice'' -oikeudenistuntoon, joka oli Ranskan monarkian kaikkein juhlallisimpia tapahtumia. Tämän jälkeen seurasivat Suuren neuvoston, Pariisin yliopiston ja [[Ranskan akatemia]]n tervehdyskäynnit, ja tietenkin myös kaikki ulkovaltojen lähettiläät, jotka esittivät osanottonsa ja samalla onnittelunsa uudelle kuninkaalle. Heti hallintansa alkuvaiheissa joutui nuori poika todella koviin ja kuria vaativiin tehtäviin.
Vanha, kuollut kuningas oli ollut epäluuloinen veljenpoikaansa Orleansin Filipiä kohtaan. Testamentissaan Ludvig olikin määrännyt aviottoman poikansa Mainen herttuan Louisin sijaishallitsijaksi Ludvig XV:n alaikäisyyden ajaksi. Heti kuninkaan kuolemaa seuranneena päivänä, 2. syyskuuta [[Pariisin parlamentti]] kokoontui päättämään sijaishallitsijasta. Orleansin Filip teki parlamentin kanssa sopimuksen, jossa hän palautti sille Ludvig XIV:n aikana menetetyn veto-oikeuden kuninkaan antamiin säädöksiin. Tämän seurauksena edesmenneen kuninkaan tahto sijaishallitsijasta tehtiin mitättömäksi. Näin parlamentti teki 41-vuotiaasta Orleansin herttuasta sijaishallitsijan. Symbolisena tekona sijaishallitsija siirsi hallituksen toiminnan Pariisiin ja Versaillesin hovi hajaantui.
Vuonna 1717 seitsenvuotias kuningas oli saavuttanut "järjellisen iän" ja joutui eroon lapsuutensa kasvattajasta Ventadourin herttuattaresta, joka oli kasvattanut häntä yhdessä kahden suutarin lapsen ja nuoren [[irokeesi]]n kanssa, ja nyt Ludvig uskottiin isosetäpuolensa, Mainen herttuan hoiviin. Vastedes hänen kasvatuksensa uskottiin Villeroyn herttualle sekä kotiopettajana toimineelle Fréjusin piispalle [[André Hercule de Fleury|de Fleurylle]]. Nyt hänen opiskeluohjelmaansa sisältyi latinaa, matematiikkaa, [[kartografia]]a ja piirustusta, sekä astronomian perustiedot. Myös metsästyksen taidetta tuli hänen opiskella.
| |||