Avaa päävalikko

Muutokset

35 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
| genre = [[romaani]]
| kustantaja-alkuperäinen = [[Otava (kirjankustantamo)|Otava]]
| julkaistu-alkuperäinen = [[7. lokakuuta 1964]]
| ulkoasu-alkuperäinen =
| sivumäärä-alkuperäinen = 245 s.
| isbn-alkuperäinen =
| sarja =
}}
 
'''''Juhannustanssit''''' on [[Hannu Salama]]n vuonna 1964 ilmestynyt neljäs romaani ja hänen läpimurtoteoksensa. SenTeoksen julkaisi 7. lokakuuta 1964 kustannusyhtiö [[Otava (kirjankustantamo)|Otava]]. Kirja kertoo [[juhannus]]juhlista maaseudulla. Se kuvaa alkoholinkäyttöä ja sukupuolisuhteita, ja se sisältää humalaisen muurari Hiltusen pilkkasaarnan, joka loukkasi aikanaan uskonnollisia tunteita. ''Juhannustanssit'' synnytti ”Salama-sodaksi” kutsutun kulttuurikiistan, ja Salama sai syytteen [[jumalanpilkka|jumalanpilkasta]]. Kirjailija tuomittiin kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen, mutta presidentti [[Urho Kekkonen|Kekkonen]] armahti hänet.
 
Nykyään ''Juhannustanssit'' kuuluu suomalaisen kirjallisuuden [[Taide- ja kulttuurikaanon|kaanoniin]]. Sen synnyttämä kiista kertoo 1960-luvun poliittisesta ja aatteellisesta ilmapiiristä: [[vasemmisto]]lainen nuoriso halusi kyseenalaistaa edellisen sukupolven arvot ja murtaa käsityksen taideteoksen yhtenäisestä tulkinnasta.
 
== Aiheet ja tyyli ==
Romaanissa kuvatut nuoret miehet ovat ahdistuneita, katkeria ja elämään pettyneitä, missä on nähty yhteyksiä Salaman omaan henkilöhistoriaan.<ref name="N18"/> Salaman tuotannolle tyypillisesti kirjassa on paljon [[dialogi]]a, ja siinä sekoittuvat korkea ja matala tyyli. Erityisesti uskonnollisten ja ”rahvaanomaisten” elementtien yhdistäminen loukkasi uskonnollisia tunteita.<ref name ="KB"/> Erässä kirjan kohtauksessa humalainen, tyttöystävänsä pettämäksi joutunut Hiltunen pitää pilasaarnan, jossa hän purkaa ahdistustaan ja epätoivoaan ja viittaa Raamattuun tavalla, joka koettiin ”rienaavaksi”.<ref name="N18"/>
 
Kirjasta otettiin vuosina 1964–19651964–65 useita painoksia, mutta jumalanpilkkasyytteen jälkeen Otava julkaisi 1966 sensuroidun painoksen, josta oli poistettu osia Hiltusen pilasaarnasta. Uusintapainokset ilmestyivät sensuroituina vuoteen 1990 asti.<ref name="kysy">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kysy.fi/kysymys/miksi-hannu-salaman-romaani-juhannustanssit-aiheutti-suurta-kohua | Nimeke = Miksi Hannu Salaman romaani Juhannustanssit aiheutti suurta kohua?| Julkaisu = Kysy.fi| Ajankohta = 10.11.2006| Julkaisija = Helsingin kaupunginkirjasto| Viitattu = 13.10.2013}}</ref>
 
== Vastaanotto ==
Salaman aikaisemmat teokset oli otettu kritiikeissä vastaan yleensä myönteisesti, eivätkä ''Juhannustanssien'' arviot poikenneet tästä yleislinjasta. Teosta pidettiin rivona, mutta todenmukaisena.<ref>Tarkka, s. 162–163.</ref> Myönteisimmin ''Juhannustansseista'' kirjoittivat päälehtien, kuten ''[[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]]'' ja ''[[Uusi Suomi|Uuden Suomen]]'' arvostelijat.<ref>Suurpää, s. 261.</ref>
 
Varauksellisesti tai kielteisesti suhtautuneista kriitikoistakin vain pari puuttui jumalanpilkkaan; enemmän kiinnitettiin huomiota kirjan ”rivouteen” ja ”ruokottomuuteen”, jonka katsottiin palvelevan enemmän kaupallisia kuin taiteellisia näkökohtia. [[Nils-Börje Stormbom]] ennakoi ''[[Vasabladet]]issa'', että ''Juhannustanssit'' tulisi herättämään kiivaan väittelyn, mutta piti epätodennäköisenä, että sen pohjalta nostettaisiin syytettä jumalanpilkasta tai [[pornografia|pornografisuudesta]]: ”Hyökkäys sitä vastaan ’moraalin’ nimissä olisi niin kyynistä teeskentelyä, että kieltäydyn uskomasta että edes tässä maassa kyettäisiin sellaiseen.”<ref>Suurpää, s. 261−262.</ref>
 
Teos synnytti laajan kulttuuri- ja sivistyskeskustelunkulttuurikeskustelun. Esimerkiksi professori [[Urpo Harva]] syytti suomalaista kirjallisuutta epä-älyllisyydestä eikä halunnut hyväksyä Salaman sivistymätöntä totuudellisuutta: ”On vaikea kuvitella semmoista yhteiskuntaa, jossa julkaistaisiin kaikki, mikä vain on totta.”<ref>Tarkka, s. 195.</ref> Kirkollinen lehti ''[[Kotimaa]]'' totesi pääkirjoituksessaan, että Salaman kirja ”etsii [[Raamattu|Raamatun]] ja uskonarvojen rienaavuudessa vertaistaan uudessa kotimaisessa kaunokirjallisuudessa”.<ref>Tarkka, s. 166.</ref>
 
Arkkipiispa [[Martti Simojoki]] piti marraskuussa 1964 [[kansanopisto]]laitoksen 75-vuotisjuhlissa puheen, jossa hän kiinnitti huomiota ”erään tämän syksyn romaanin” tapaan käsitellä Jeesusta ja Raamatun sanoja. Ennen puhettaan arkkipiispa oli käynyt Otavassa ehdottamassa muutamien arkojen kohtien, kuten romaanihenkilö Hiltusen pilasaarnan, poistamista romaanin uusista painoksista.<ref>Tarkka, s. 165–166.</ref> Simojoki ei kuitenkaan halunnut nostaa asiasta syytettä, eikä hänen mukaansa kirjan etiikka ollut ”aivan huono”, vaikka siinä käytetyt ilmaisut loukkasivatkin uskonnollisia ihmisiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansallisbiografia.fi.ezproxy.jyu.fi/kb/artikkeli/3922/ | Nimeke = Simojoki, Martti (1908–1999)| Tekijä = Lauha, Aila| Julkaisu = Kansallisbiografia| Ajankohta = 16.9.1997 (päivitetty 27.8.2012)| Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura| Viitattu = 13.10.2013 }}</ref>
 
== Jumalanpilkkasyyte ==
Kansanedustaja [[Margit Borg-Sundman]] teki joulukuussa 1964 ''Juhannustansseista'' eduskuntakyselyn, jonka allekirjoitti 18 muuta [[Kansallinen Kokoomus|kokoomuksen]] kansanedustajaa. Kirjelmässä kysyttiin: ”Onko Hallitus tietoinen siitä, että maassa julkaistaan lain vastaisesti jumalanpilkkaa esittävää ja sukupuolikuria loukkaavaa kirjallisuutta, ja jos on, aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin tällaisen toiminnan lopettamiseksi?”.<ref>Valtiopäivät 1964, asiakirja V. Kysymys No: 186.</ref> Oikeusministeri [[J. O. Söderhjelm]] määräsi tammikuussa 1965 nostettavaksi syytteen jumalanpilkasta Salamaa ja kustannusyhtiö Otavaa vastaan.<ref>Nykänen s. 52–53.</ref>
 
Syytteen nostaminen sai julkisuudessa – varsinkin kulttuuripiireissä – myrskyisän vastaanoton. Kirjailija [[Pentti Saarikoski]] esitti vastalauseensa eroamalla kirkosta.<ref>Suurpää, s. 265.</ref> [[Mika Waltari]] ja [[Väinö Linna]] ilmoittivat, etteivät pitäneet ''Juhannustanssien'' kohua herättäneitä kohtia jumalanpilkkana, ja pääministeri [[Johannes Virolainen]] kertoi mielipiteenään, että ”yhteiskunnalla pitäisi olla toisia keinoja tässä asiassa kuin rikoslaki”.<ref>Suurpää, s. 267.</ref> Borg-Sundman korosti myöhemmin useaan otteeseen, että eduskuntakysely ei ollut suunnattu yksinomaan Salaman kirjaa tai yleensäkään kaunokirjallisuutta kohtaan, vaan se koski ”aikamme moraalista nihilismiä” yleensä.<ref>Suurpää, s. 266.</ref>
 
==Merkitys==
''Juhannustansseja'' on pidetty Salaman läpimurtoteoksena.<ref name="kirjasampo"/> Kirjasta syntynyt kohu vaikutti Salaman psyykeen ja hänen kirjailijatyöhönsä.<ref name="KB"/> Salama on itse kertonut haastattelussa, että kohun vuoksi hän alkoholisoitui useaksi vuodeksi ja hänen avioliittonsa hajosi.<ref>Nykänen s. 16.</ref> Oikeusprosessi aiheutti taloudellisia vaikeuksia ja yhteisöllisiä paineita, joita Salama purki etenkin 1960-luvun novelleissaan. Niiden päähenkilönä oli usein kirjailijan omakuva, ”ärhäkkä ja itsestääntietoinen” Harri Salminen. Nykyään Salama ja hänen tuotantonsa ovat vakiinnuttaneet asemansa suomalaisessa kirjallisuudessa.<ref name="KB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansallisbiografia.fi.ezproxy.jyu.fi/kb/artikkeli/4832/ | Nimeke = Salama, Hannu (1936–)| Tekijä = Niemi, Juhani | Julkaisu = Kansallisbiografia| Ajankohta = 9.10.2006| Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura| Viitattu = 13.10.2013}}</ref> Tutkija [[Olli Löytty|Olli Löytyn]] mukaantoteaa ''JuhannustanssitJuhannustanssien'' onolevan osa suomalaisen kirjallisuuden [[Taide- ja kulttuurikaanon|kaanonia]], joka kuuluu esimerkiksi Turun yliopiston kirjallisuuden opintovaatimuksiin ja opiskelijoiden ”kirjalliseen yleissivistykseen”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/?5426_a=comments&5426_m=6276&s=3242 | Nimeke = Kirjallisuuden kansallinen kaanon| Tekijä = Löytty, Olli| Ajankohta = 25.3.2010| Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus| Viitattu = 13.10.2013}}</ref>
 
”Salama-sota” ja muut 1960-luvun kirjasodat olivat poliittisia, ja ne kertovat ajankohtansa yhteiskunnallisista arvoista ja ajatusmaailmasta. Vasemmistolainen nuoriso kyseenalaisti edellisen sukupolven arvot, joita se piti vanhoillisina, eikä taideteoksen yhtenäinen tulkinta ollut enää mahdollista. Salaman armahdusta voidaan pitää merkkinä siitä, että yksilön sananvapaus asetettiin etusijalle siihen nähden, aiheuttiko se mahdollisesti jollekulle toiselle mielipahaa.<ref name="kysy"/> Kohu johti lopulta rikoslain 10. luvun uusimiseen siten, että normaalirangaistukseksi julkisesta jumalanpilkasta tuli sakko tai enintään kahden vuoden vankeus. Aiemmin siitä oli seurannut vankeus tai enintään neljän vuoden [[kuritushuone]]tuomio. Eduskunta hyväksyi lainmuutoksen vuonna 1971.<ref> Mitä missä milloin, Kansalaisen vuosikirja 1972, s. 126. Helsinki: Otava, 1971. ISSN 0540-4606</ref>
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=77&a=480 YLE Elävä arkisto: Hannu Salama oikeudessa.]. Ylen Elävä arkisto.
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=77&a=481 YLE Elävä arkisto: Kirjailijat Teuvo Saavalainen, Hannu Salama ja Jorma Ojaharju keskustelevat Salaman saamasta jumalanpilkkatuomiosta.]. Ylen Elävä arkisto.
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=77&a=1456 Salama-sodan opetuksia. Olli Alhon ja Jukka Häyrisen ohjelma vuodelta 1965.]. Ylen Elävä arkisto.
 
[[Luokka:Oikeustapaukset]]