Avaa päävalikko

Muutokset

170 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
→‎Merkitys: Nykäsen gradusta lisää tekstiä
 
==Merkitys==
''Juhannustansseja'' on pidetty Salaman läpimurtoteoksena.<ref name="kirjasampo"/> Kirjasta syntynyt kohu vaikutti Salaman psyykeen ja hänen kirjailijatyöhönsä.<ref name="KB"/> Salama on itse kertonut haastattelussa, että kohun vuoksi hän alkoholisoitui useaksi vuodeksi ja hänen avioliittonsa hajosi.<ref>Nykänen s. 16.</ref> Oikeusprosessi aiheutti taloudellisia vaikeuksia ja yhteisöllisiä paineita, joita Salama purki etenkin 1960-luvun novelleissaan. Niiden päähenkilönä oli usein kirjailijan omakuva, ”ärhäkkä ja itsestääntietoinen” Harri Salminen. Nykyään Salama ja hänen tuotantonsa ovat vakiinnuttaneet asemansa suomalaisessa kirjallisuudessa.<ref name="KB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansallisbiografia.fi.ezproxy.jyu.fi/kb/artikkeli/4832/ | Nimeke = Salama, Hannu (1936–)| Tekijä = Niemi, Juhani | Julkaisu = Kansallisbiografia| Ajankohta = 9.10.2006| Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura| Viitattu = 13.10.2013}}</ref> Tutkija [[Olli Löytty|Olli Löytyn]] mukaan ''Juhannustanssit'' on osa suomalaisen kirjallisuuden [[Taide- ja kulttuurikaanon|kaanonia]], joka kuuluu esimerkiksi Turun yliopiston kirjallisuuden opintovaatimuksiin ja opiskelijoiden ”kirjalliseen yleissivistykseen”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/?5426_a=comments&5426_m=6276&s=3242 | Nimeke = Kirjallisuuden kansallinen kaanon| Tekijä = Löytty, Olli| Ajankohta = 25.3.2010| Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus| Viitattu = 13.10.2013}}</ref>
 
”Salama-sota” ja muut 1960-luvun kirjasodat olivat poliittisia, ja ne kertovat ajankohtansa yhteiskunnallisista arvoista ja ajatusmaailmasta. Vasemmistolainen nuoriso kyseenalaisti edellisen sukupolven arvot, joita se piti vanhoillisina, eikä taideteoksen yhtenäinen tulkinta ollut enää mahdollista. Salaman armahdusta voidaan pitää merkkinä siitä, että yksilön sananvapaus asetettiin etusijalle siihen nähden, aiheuttiko se mahdollisesti jollekulle toiselle mielipahaa.<ref name="kysy"/> Kohu johti lopulta rikoslain 10. luvun uusimiseen siten, että normaalirangaistukseksi julkisesta jumalanpilkasta tuli sakko tai enintään kahden vuoden vankeus. Aiemmin siitä oli seurannut vankeus tai enintään neljän vuoden [[kuritushuone]]tuomio. Eduskunta hyväksyi lainmuutoksen vuonna 1971.<ref> Mitä missä milloin, Kansalaisen vuosikirja 1972, s. 126. Helsinki: Otava, 1971. ISSN 0540-4606</ref>
25 952

muokkausta