Ero sivun ”Temperamentti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 5:
Temperamentti on [[persoonallisuus|persoonallisuuden]] [[biologinen]] [[perusta]]. Vasta [[kasvatus]] ja [[ympäristö]] muokkaavat [[synnynnäinen|synnynnäisestä]] temperamentista persoonallisuuden. Synnynnäinen temperamentti näkyy aina ihmisen tavoissa, mutta kasvun ja kehityksen kautta hänestä voi tulla esiin aivan uusia piirteitä ja hän oppii hallitsemaan temperamenttiaan.
Temperamentin tutkimus on nykyisin hyvin laajaa, mutta silti tutkijat ovat yhä erimielisiä siitä, miten temperamentti kuuluisi määritellä ja mitata.
Tunnetuin temperamenttityypittely pohjautuu [[Alexander Thomas|Alexander Thomasin]] ja [[Stella Chess]] 1950–60-luvuilla suorittamiin tutkimuksiin, joiden perusteella he jakoivat temperamenttityypit jaetaan kolmeen luokkaan: helppoihin, haastaviin ja hitaasti lämpeneviin. Lisäksi luokittelun ulkopuolelle jäi määrittelemättömiä tapauksia. <ref name=":0">yle.fi/opinportti/etalukio/verkkoohjelmat/psykologia/temperamentti.shtml</ref>
Jopa 60 prosenttia joistain temperamenttipiirteistä on voitu osoittaa periytyviksi.<ref>www.tieteessatapahtuu.fi/011/luonto.htm</ref> Persoonallisuus on hyvin pitkälle geneettinen ominaisuus, joka kehittyy periytymisen osoittamaan suuntaan, jos ympäristö (esim. kotiyhteisö) ei estä tai haittaa kehitystä. Periytyminen voi olla peräisin kaukaisestakin sukupolvesta, ja saman perheen lapset voivat olla täysin erilaisiakin persoonallisuudeltaan (huomautus V. Routamaa).
| |||