Ero sivun ”Marlene Dietrich” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 37:
Sodan jälkeen Dietrich harvensi esiintymistään elokuvissa ja keskittyi laulu-uraansa. Hän konsertoi muun muassa [[Las Vegas]]issa, [[Moskova]]ssa ja [[Israel]]issa. Saksassa tähteä vastassa oli mielenosoittajia, jotka eivät olleet antaneet anteeksi hänen osallistumistaan liittoutuneiden ponnisteluihin. Kylmän vastaanoton vuoksi Dietrich ei enää palannut Saksaan.
 
''Nürnbergin tuomio'' (1961) ja pieni [[cameo-rooli]] elokuvassa ''Poreilua Pariisissa'' (1964) olivat Dietrichin viimeiset kuuluisat elokuvatyöt. 1970-luvun puolivälissä tähti loukkasi lavalla jalkansa esiintyessä [[Australia]]ssa ja vetäytyi julkisuudesta. Hänen viimeiseksi elokuvakseen jäi Pariisissa vuonna 19791978 kuvattu ''JustSuuri A Gigologigolo'', jossa Dietrich esiintyi [[David Bowie]]n kanssa. Vuonna 1984 Dietrich antoi syvällisen henkilöhaastattelun ystävälleen Maximilian Schellille, joka julkaisi haastattelunauhat dokumenttielokuvassaan ''Marlene''. Elokuva oli Oscar-ehdokkaana, vaikka Dietrich ei ollut sallinut itseään enää kuvattavan sitä varten.
 
==Yksityiselämä==